Retki Lepaalle

Keskiviikkona 28. elokuuta Hämeenlinnan naisliittolaiset sekä liike ja virkanaiset tekivät retken Lepaalle, jossa tutustuivat alueen historiaan.

Oppaana Lepaalla oli kotiseutuneuvos Erkki Ulamo, alueen ja sen historian hyvin tunteva mies. Hän kuljetti naiset pikavauhtia rauta-ajalta 1200-luvulle, jolloin pakanallisen uhrilehdon paikalle rakennettiin hirsinen kirkko. Sen vierelle syntyi rälssitila, joka on Hämeen vanhimpia aateliskartanoita. Uuden ajan kynnyksellä kartanon omisti mahtava Lejon- eli Lepaansuku, 1600-1700-lukujen vaihteessa Anders Boije ja sen jälkeen Stjerncrantz-suku. 1820-luvulla kartanon osti pietarilainen kauppias Heimbürger. Hänen kuoltuaan tilaa hallinnoi hänen puolisonsa Maria, joka avioitui tilanhoitajansa Karl Fredrik Packalénin kanssa. Mies oli varsin tarmokas ja aikaansaava, muun muassa laivaliikenne alkoi hänen aikanaan. Vilkkaimpana aikana jopa seitsemän matkustajalaivaa pysähtyi päivittäin Lepaan laivalaiturissa.

Koska avioliitto oli lapseton, Karl Packalén testamenttasi kartanon valtiolle ehdolla, että tilalle perustetaan maanviljelys- ja puutarhakoulu. Näin tapahtui: puutarhaopisto aloitti toimintansa 1912. Toinenkin ehto Karl Packalénilla oli: Lepaan hautausmaalle ei saa hänen jälkeensä haudata ketään. Niinpä kiviaidan ympäröimällä pienellä hautausmaalla viheriöi nurmi ja siellä täällä on muutama hautakivi. Myös sen reunalla oleva sakasti on suljettu.

Hautausmaan tuntumassa on vanha tuulimylly ja kellari, joiden kummitukseen, Lepaan Annaan, Erkki Ulamo päätti kulttuurikierroksen. Tarinan mukaan piispa Maunu Tavast oli ihastunut kauniiseen Annaan. Suhteen seurauksena Anna tuli raskaaksi, ja hänet muurattiin elävänä kellariin. Jonakin pimeänä syyskuun iltana ohikulkija saattaa edelleen nähdä kellarin ikkunoista valoa ja kuulla huokailua. Annan haamun voi tavata myös rantatiellä, sillä toisen tarinan mukaan hän hukuttautui Lepaanvirtaan.

Lepaan viinitila on hyödyntänyt legendaa kehittämällä Lepaan Annan, puolimakean jälkiruokaviinin, jota myydään paitsi viinitilan myymälässä myös Alkossa. - Teksti: Maija Kauppinen. 

   

  • 28.8.2019
< Marraskuu 2019 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
28293031010203
04050607080910
11121314151617
18192021222324
25262728293001
02030405060708
  • Naiset näkyviin

    Ajatus naisten elämäkertojen keräämisestä heräsi Suomalaisessa Naisliitossa syksyllä 2013. Idea hyväksyttiin ja se sai kannatusta ja myös rahoitusta niin, että jo maaliskuussa 2015 verkkojulkaisu Naisten ääni avautui. 

    Nyt naisten pienoiselämäkertoja on yli 750, joista15 kertoo hämeenlinnalaisista naisista. Heitä ovat kansanedustaja Lyyli Aalto, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtola, kuvataiteilija Ester Helenius, kansanedustaja Tarja Filatov, lotta Helvi Frick, sosiaalineuvos Ritva Karinsalo, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen, filosofian tohtori Katri Laine, kirjailija, dosentti Kaija Lehmuskallio, balettipedagogi Ilmi Marttinen, kansanedustaja Saara Mikkola, emäntä Sirkka Nukari, lehtori Terttu von Weissenberg, käsityökoulun perustaja Fredrika Wetterhoff ja rouva Sylvi Wuolijoki.  

    Kaikkien näiden ja yli 700 muun suomalaisnaisen elämäkerrat löytyvät klikkauksen päästä osoitteessa www.naistenaani.fi.

    Samasta osoitteesta löytyvät ohjeet myös kirjoittajille, elämän tarinan kertojille. Tule sinäkin mukaan ja kerro, mitä läheisesi - äitisi, sisaresi, työtoverisi, ystäväsi - on tehnyt, miten elänyt ja miten selviytynyt elämän haasteista.