Suomalaisen Naisliiton koulutuspäivä

Suomalaisen Naisliiton huhtikuisen koulutuspäivän teemana oli Miten vaikutamme – vai vaikutammeko.  Kysymystä pohti viitisenkymmentä eri puolilta Suomea tullutta naista hotelli Parkissa Helsingin Käpylässä.

Päivän herätyspuheenvuoron piti Anne Moilanen, ReadMustin päätoimittaja, feministi ja toimittaja henkeen ja vereen, mutta myös naisjärjestöt hyvin tunteva vaikuttaja. Toimihan hän vuosikymmenemme alussa Naisasialiitto Unionin Tulva-lehden päätoimittajana. Niinpä ei ollut yllätys, kun hän kehotti Naisliittoa yhdistymään muihin naisjärjestöihin. Ja ellei aivan yhdistymään, ainakin yhteistyöhön ja raja-aidat ylittäviin projekteihin. 

”Lopettakaa myös strimpsut ja strömpsyt, keskittykää olennaiseen”, kiteytti Anne Moilanen sanomansa ja kehotti naisia seuraamaan yhteiskunnallisia ja talousasioita, kiinnostumaan sijoittamisesta.  

Myös muodosta, miten Naisliitto näistä asioista liki 600 jäsenelleen viestii ja päättäjiin vaikuttaa, oli Anne Moilasella selkeä näkemys: ”Panostakaa verkkolehteen, olipa se facebook, twitter, instagram tai chat.  Printtilehti on historiaa, reliikki”.

Tämä edellyttää päivystystä eli vastuunkantoa joka päivä. Mutta se onnistuu, samoin kuin liiton nuorentaminen, sillä naisliittolaisilla on puhujan mukaan paljon draivia.

Anne Moilasen puheenvuoron jälkeen naisliittolaiset saivat koulutuspäivän vetäjiltä Anneli Mäkiseltä, Nuppu Rouhiaiselta ja Ritva Karinsalolta tehtäväkseen miettiä, mikä on keskeisintä liiton toiminnassa ja miten se jalkautetaan yhdistyksiin.

Ryhmätyöskentelyn hedelminä nousi kolme isoa teemaa: naisten tasa-arvo, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sivistys/valistus. Eli asiat, joita Naisliitto on jo 111 vuotta edistänyt ja joissa –kuten avioliittolain ja naispappeuden saamisessa–  myös onnistunut. Nyt on vain valittava uudet asiat ja puettava ne sanomaksi, mikä puhuttelee 2020-luvun naisia ja miehiä.

Konkreettisia ehdotuksiakin tuli: Tasa-arvoasiaa nettisivuille. Liittoon tasa-arvovastaava. Minna-lehteen tasa-arvopalsta. Naisten euro suuremmaksi. Ikäihmisten seksi hyväksyttäväksi. Naisteemaa nostava pilapiirros. Jäsenhankinta ulotettava ammattiliittoihin.  Ajatushautomoita yhdistyksiin. Nuoria naisia jäseniksi. Täsmäjäsenhankintaa…

Idealaari on avattu. Nyt vain puhutusta vaikuttumaan – ja vaikuttamaan. – Teksti: Maija Kauppinen.

.  

  • 27.4.2019
< Heinäkuu 2019 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
01020304050607
08091011121314
15161718192021
22232425262728
29303101020304
05060708091011
  • Naiset näkyviin

    Ajatus naisten elämäkertojen keräämisestä heräsi Suomalaisessa Naisliitossa syksyllä 2013. Idea hyväksyttiin ja se sai kannatusta ja myös rahoitusta niin, että jo maaliskuussa 2015 verkkojulkaisu Naisten ääni avautui. 

    Nyt naisten pienoiselämäkertoja on yli 750, joista15 kertoo hämeenlinnalaisista naisista. Heitä ovat kansanedustaja Lyyli Aalto, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtola, kuvataiteilija Ester Helenius, kansanedustaja Tarja Filatov, lotta Helvi Frick, sosiaalineuvos Ritva Karinsalo, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen, filosofian tohtori Katri Laine, kirjailija, dosentti Kaija Lehmuskallio, balettipedagogi Ilmi Marttinen, kansanedustaja Saara Mikkola, emäntä Sirkka Nukari, lehtori Terttu von Weissenberg, käsityökoulun perustaja Fredrika Wetterhoff ja rouva Sylvi Wuolijoki.  

    Kaikkien näiden ja yli 700 muun suomalaisnaisen elämäkerrat löytyvät klikkauksen päästä osoitteessa www.naistenaani.fi.

    Samasta osoitteesta löytyvät ohjeet myös kirjoittajille, elämän tarinan kertojille. Tule sinäkin mukaan ja kerro, mitä läheisesi - äitisi, sisaresi, työtoverisi, ystäväsi - on tehnyt, miten elänyt ja miten selviytynyt elämän haasteista.