Olli Jalonen Minnan salongissa

Syksyn toisena maanantaina Minnan salonkivieraana oli kirjailija Olli Jalonen ja aiheena hänen Finlandia-palkittu romaaninsa Taivaanpallo. Sen lisäksi kirjailija kertoi väitöskirjastaan Hitaasti kudotut nopeat hetket, jota tehdessään hän kutoi riepumattoja.

 

 

Olli Jalonen aloitti esitelmänsä kertomalla kirjailijan luomisprosessista: mistä ajatukset syntyvät ja miten mieli niitä luovasti yhdistelee ja seuloo. Tästä hänellä olikin paljon sanottavaa, sillä hän väitteli kirjoittamisen assosiaatiosta 1900-luvun suomalaisessa proosassa Tampereen yliopiston kirjallisuuden laitoksella vuonna 2006. Väitöksen nimeltään Hitaasti kudotut nopeat hetket Otava julkaisi samana vuonna kirjana.  

Väitöskirjan tekoa Olli Jalonen vertasi maton kudontaan, joka oli tullut hänelle tutuksi jo lapsuudessa:

”Äitini oli kankuri ja kutoi kotona mattoja kangaspuita helskytellen. Pyysin häntä opettamaan minulle tämän taidon, ja niinpä kudoin koko väitöskirjan teon ajan. Kudottaessa mattoa tai kangasta aivan erilaiset ainekset yhdistyvät ja lyömisen hetkessä syntyy jotain uutta. Samanlainen assosiaation hetki on kirjoittamisessa.”

Väitöskirjaansa varten Olli Jalonen kertoi lukeneensa sata kaunokirjallista teosta, joissa oli 26 000 sivua tekstejä, sekä niistä kirjoitettuja sanoma- ja aikakauslehtiarvosteluja ja niiden assosiaatiohavaintoja. Salonkilaisille hän oli poiminut neljän tunnetun kirjailijan ajatuksia kirjoittamisesta: ”Veijo Meri kertoo, että kirjoittaessa joka sanaa ja sananväliä saa ajatella, sillä niihin kätkeytyy asioita. Itse kirjoitusprosessia on mahdoton muistaa tarkasti. Eila Kivikk´ahon mukaan useimmat runoilijat eivät osaa jäljittää runonsa syntyvaiheita, sillä ne purkautuvat ympäriltä pois kuin rakennustelineet.  Kerttu Kaarina Suosalmen mielestä muisti on hirvittävä säkki, jonne menee kaikki. Matti Yrjänä Joensuu taas toteaa kirjoittamisen prosessista, että on helvetti päästä sinne. Mutta kun on siellä, se on taivas.”  

Olli Jaloselta itseltään kirjoittamiseen pääseminen ei edellytä muuta kuin säännölliset elämäntavat: ”Käytän kirjoittamiseen parhaat neljä tuntia, jolloin ajatus on selkeä. Eli aamut ja aamupäivät. Iltapäivällä voin sitten korjata ja hioa tekstiä. Kun kirja on valmis, se irtoaa hengestä.”

Näin on käynyt Taivaanpallon ja juuri ilmestyneen Merenpeiton kohdalla, joiden kypsyttelyyn meni 30 vuotta. Se on vaatinut kirjailijalta käynnin Saint Helenan saarelle, johon matka mantereelta kesti postiveneellä kaksi viikkoa, ja tutustumista 1600-1700-lukujen vaihteeseen, joka oli Euroopassa varhaista valistuksen aikaa. Lukutaito kehittyi, ja Lontoossa oli jo tuolloin laaja lehdistö. Olli Jalonen kertoo lukeneensa englantilaisen Edmond Halleyn kirjeitä ja lokikirjoja, Itä-Intian kauppakomppanian muistiinpanoja, lehdistä uutisia, säätietoja, juoruja ja jopa ilmoituksia, joissa haettiin rahoittajia tuon ajan start up -yrityksille.

Taivaanpallo alkaa Saint Helenan saarella, jossa asuu kirjan päähenkilö, älykäs ja tarkkasilmäinen Angus. Pian lukija kohtaa myös Halleyn, Lontoosta tulleen astronomin ja matemaatikon, joka pestaa Anguksen avustajakseen: havainnoimaan öisin tähtitaivasta ja päivisin saaren lintuja. Poika ottaa työn niin tosissaan, että jatkaa työtä ja vie muistiinpanonsa Halleylle Lontooseen.

Salonkilaisten kysymykseen, mistä on peräisin kirjailijan kiinnostus tähtitieteeseen, hän sukelsi vuoteen 1954, jolloin syntyi Kätilöopistolla Helsingissä: ”Oli kova pakkanen, kun minut juoksutettiin pihan yli. Näin silloin ensi kerran tähtitaivaan. Varsinaisesti koukkuun jäin 1986, jolloin Halleyn komeetta oli lähimpänä aurinkoa.”

Olli Jalonen on miettinyt tarkkaan sisarteoksilleen myös niiden sisältöä kuvaavat nimet: ”Taivaanpallo kuvaa maapalloa ympäröivää, pallomaista, näkymätöntä kuorta, jossa tähdet näyttävät olevan kiinni. Näemme siitä vain puolikkaan. Meri on taas samalla lailla kupera kuin yllämme kaartuva taivas.  Taivaanpallossa katsellaan paljon taivaalle, päivästä pois. Merenpeitossa taas mennään merelle ja sukelletaan pinnan alle.”

Taivaanpallo sai viime vuonna Finlandia-palkinnon, ja kirjaa onkin myyty paljon enemmän kuin muita Olli Jalosen kirjoja. Se on myös käännetty jo ruotsiksi, saksaksi, hollanniksi ja kiinaksi.  – Teksti: Maija Kauppinen.

 

 

  • 9.9.2019
< Marraskuu 2019 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
28293031010203
04050607080910
11121314151617
18192021222324
25262728293001
02030405060708
  • Naiset näkyviin

    Ajatus naisten elämäkertojen keräämisestä heräsi Suomalaisessa Naisliitossa syksyllä 2013. Idea hyväksyttiin ja se sai kannatusta ja myös rahoitusta niin, että jo maaliskuussa 2015 verkkojulkaisu Naisten ääni avautui. 

    Nyt naisten pienoiselämäkertoja on yli 750, joista15 kertoo hämeenlinnalaisista naisista. Heitä ovat kansanedustaja Lyyli Aalto, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtola, kuvataiteilija Ester Helenius, kansanedustaja Tarja Filatov, lotta Helvi Frick, sosiaalineuvos Ritva Karinsalo, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen, filosofian tohtori Katri Laine, kirjailija, dosentti Kaija Lehmuskallio, balettipedagogi Ilmi Marttinen, kansanedustaja Saara Mikkola, emäntä Sirkka Nukari, lehtori Terttu von Weissenberg, käsityökoulun perustaja Fredrika Wetterhoff ja rouva Sylvi Wuolijoki.  

    Kaikkien näiden ja yli 700 muun suomalaisnaisen elämäkerrat löytyvät klikkauksen päästä osoitteessa www.naistenaani.fi.

    Samasta osoitteesta löytyvät ohjeet myös kirjoittajille, elämän tarinan kertojille. Tule sinäkin mukaan ja kerro, mitä läheisesi - äitisi, sisaresi, työtoverisi, ystäväsi - on tehnyt, miten elänyt ja miten selviytynyt elämän haasteista.