Kansanlääkintä ja magia

Folkloristiikan tutkija Siria Kohonen kertoi parantajista ja parannustaikuudesta Museo Skogsterilla huhtikuun toisena keskiviikkona. Luento kuului museon Henkimaailman juttuja -sarjaan, ja sitä kuunteli 60 kansanlääkinnästä ja magiasta kiinnostunutta.

Kansanlääkintä oli uskontotieteen maisteri Siria Kohosen mukaan vielä 1800–1900 -lukujen taitteessa Suomessa ja varsinkin maaseudulla yleistä. Lääkäreitä oli vähän, eikä heitä helposti saatu eikä heihin aina luotettu. Niinpä apua tarvitseva turvautui kotikonsteihin tai kylän omiin spesialisteihin, parantajiin, jotka taisivat luonnonyrttien, voiteiden, hieronnan ja jäsenkorjauksen taian. Ammatiltaan he olivat usein maanviljelijöitä ja torppareita, ja parantaminen oli heille sivuammatti.

Kalevalasta suomalaisille ovat tuttuja loitsut eli sanoilla parantaminen. Eikä niihin turvautuminen ole ollut aivan vierasta myöskään isovanhemmillemme, sillä 1900-luvulta tunnetaan parantajia, joiden konsteihin kuului myös loitsiminen. Tällaisten tietäjä-parantajien taidot kohdistuivat esimerkiksi tauteihin, joiden aiheuttajiksi uskottiin luonnon voimat tai pahantahtoiset ihmiset. Apunaan he käyttivät loitsuja, joilla parannettiin sairauksia ja suojeltiin kotieläimiä, mutta myös karkotettiin paholaista ja tuhottiin viholaisia. Loitsut saattoivat sisältää satoja säikeitä, joilla tietäjä osoitti mahtiaan. Samaan pyrittiin myös parannuskertomuksilla, jotka kertoivat onnistumisista. kertomuksia oli tosin puhujan mukaan enemmän kuin itse taikuutta.

Siria Kohonen avasi kuulijoille myös termejä väki ja viha, jotka suomalaisessa kansanperinteessä mainitaan usein taudin aiheuttajiksi ja taudeiksi, mutta myös voimaksi. Väkeä olivat muun muassa tulen, raudan, veden, kalman ja naisen väki. Vihoja, tauteja taas aiheuttivat väet, jotka rankaisivat niillä loukkaajiaan. Oli veden, maan, kylmän, tulen ja naisen vihaa. Niitä hoidettiin pyrkimällä palauttamaan ne paikkaan, josta ne olivat peräisin.  

Naisen väkeä/vihaa pidettiin erityisen vahvana, yliluonnollisena voimana. Naisen kyky synnyttää lapsia asetti hänen kehonsa erikoisasemaan. Naisen alapään avoimuus herätti pelkoa, koska siitä uskottiin olevan yhteys tuonelaan sekä muihin voimiin eli väkiin. Tästä syystä nainen kirkotettiin synnytyksen jälkeen, jolloin hän pääsi pois synnytyksen aiheuttamasta välitilasta.

Naisen väki saattoi turmella asioita, mutta myös edistää yhteisölliseen kasvuun ja hedelmällisyyteen liittyvää onnea: viljan kasvua, karjan tuottavuutta, lapsen terveyttä.

Kansanparannus ei ole suinkaan vain tarinoita ja historiaa, sillä jäsenkorjausta, kuppausta, hierontaa, yrteillä ja lääkekasveilla parantamista on Siria Kohosen mukaan edelleen.

Kotiparannus ja parannustaikuus ovat uskontotieteen maisteri Siria Kohoselle tuttuja, sillä hänen erikoisalojaan ovat alussa mainittujen folkloristiikan ja uskontotieteen lisäksi lääketieteellinen antropologia ja rituaalitutkimus. Parhaillaan hän tekee tästä aiheesta väitöstutkimusta Helsingin yliopiston historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa.

Luentonsa lähdeaineistona Siria Kohosella oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinnekeruukokoelmat, ja niissä nimenomaan naisparantajista kertovat aineisto. – Teksti: Maija Kauppinen.

 


  • 10.4.2019
< Toukokuu 2019 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
29300102030405
06070809101112
13141516171819
20212223242526
27282930310102
03040506070809
  • Naiset näkyviin

    Ajatus naisten elämäkertojen keräämisestä heräsi Suomalaisessa Naisliitossa syksyllä 2013. Idea hyväksyttiin ja se sai kannatusta ja myös rahoitusta niin, että jo maaliskuussa 2015 verkkojulkaisu Naisten ääni avautui. 

    Nyt naisten pienoiselämäkertoja on yli 750, joista15 kertoo hämeenlinnalaisista naisista. Heitä ovat kansanedustaja Lyyli Aalto, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtola, kuvataiteilija Ester Helenius, kansanedustaja Tarja Filatov, lotta Helvi Frick, sosiaalineuvos Ritva Karinsalo, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen, filosofian tohtori Katri Laine, kirjailija, dosentti Kaija Lehmuskallio, balettipedagogi Ilmi Marttinen, kansanedustaja Saara Mikkola, emäntä Sirkka Nukari, lehtori Terttu von Weissenberg, käsityökoulun perustaja Fredrika Wetterhoff ja rouva Sylvi Wuolijoki.  

    Kaikkien näiden ja yli 700 muun suomalaisnaisen elämäkerrat löytyvät klikkauksen päästä osoitteessa www.naistenaani.fi.

    Samasta osoitteesta löytyvät ohjeet myös kirjoittajille, elämän tarinan kertojille. Tule sinäkin mukaan ja kerro, mitä läheisesi - äitisi, sisaresi, työtoverisi, ystäväsi - on tehnyt, miten elänyt ja miten selviytynyt elämän haasteista.