Ahtoloiden sota-ajan kirjeenvaihto

Taidehistorioitsija Leena Ahtola-Moorhouse luennoi taiteilijapari Rakel ja Taisto Ahtolan sota-aikaisesta kirjeenvaihdosta vuosina 1938–1944 Museo Militariassa.


”Rakas Raxu. Täällä kaikki hyvin. Nukuttaa ja parta kasvaa, mutta onneksi ruoka maittaa. Kirjoitan pian lisää.” Näin kirjoitti vänrikkinä ja luutnanttina Karjalan kannaksella JR 7:ssä toiminut Taisto Ahtola vaimolleen Rakelille 13.6.1944 Siiranmäen hurjista torjuntataisteluista.

Mitä oli olla nuori juuri ennen sotaa ja sota-aikana Suomessa? Karjalan kannas, Tyrjä, Inkeri, Siiranmäki, Äyräpää ovat Taiston paikkakuntia sodan tiimellyksessä tai asemasodan yksitoikkoisuudessa. Hämeenlinna Rakelin kotiseutuna ja sotasairaalan työpaikkana nousee puolestaan monipuolisesti esiin Aulangon hotellin konsertteineen. Rakastetun etärakkaus piti eturintamamiehen henkistä vahvuutta yllä olosuhteissa, joissa voi ihmetellä ylipäänsä kenenkään pysyneen terveenä ja taistelukuntoisena, saatikka sitten valtaosin koskettavien, hauskojen ja monipuolisten kirjeiden kirjoittajana.

Kirjeet kertovat vänrikkinä ja luutnanttina toimineesta Taisto Ahtolasta Karjalan kannaksella JR 7:ssä ja hänen mielitietystään Rakel Koskisesta, jonka kanssa hän avioitui sodan aikana. Ne ovat reaaliaikaista, sensuroimatonta tietoa tunteista, tapahtumista ja ajatuksista hengenvaarallisissa hetkissä, kun lopputuloksesta ei ollut tietoakaan. Kaikkiaan kirjeitä ja kortteja on tallella 751, joista 220 on Rakelin käsialaa.

Luennon järjestivät Suomalaisen Naisliiton Hämeenlinnan yhdistys, Hämeenlinnan Seudun Lottaperinneyhdistys, Kansallinen Kulttuuriyhdistys ja Museo Militaria. 

  • 25.4.2019
< Elokuu 2019 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
29303101020304
05060708091011
12131415161718
19202122232425
26272829303101
02030405060708
  • Naiset näkyviin

    Ajatus naisten elämäkertojen keräämisestä heräsi Suomalaisessa Naisliitossa syksyllä 2013. Idea hyväksyttiin ja se sai kannatusta ja myös rahoitusta niin, että jo maaliskuussa 2015 verkkojulkaisu Naisten ääni avautui. 

    Nyt naisten pienoiselämäkertoja on yli 750, joista15 kertoo hämeenlinnalaisista naisista. Heitä ovat kansanedustaja Lyyli Aalto, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtola, kuvataiteilija Ester Helenius, kansanedustaja Tarja Filatov, lotta Helvi Frick, sosiaalineuvos Ritva Karinsalo, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen, filosofian tohtori Katri Laine, kirjailija, dosentti Kaija Lehmuskallio, balettipedagogi Ilmi Marttinen, kansanedustaja Saara Mikkola, emäntä Sirkka Nukari, lehtori Terttu von Weissenberg, käsityökoulun perustaja Fredrika Wetterhoff ja rouva Sylvi Wuolijoki.  

    Kaikkien näiden ja yli 700 muun suomalaisnaisen elämäkerrat löytyvät klikkauksen päästä osoitteessa www.naistenaani.fi.

    Samasta osoitteesta löytyvät ohjeet myös kirjoittajille, elämän tarinan kertojille. Tule sinäkin mukaan ja kerro, mitä läheisesi - äitisi, sisaresi, työtoverisi, ystäväsi - on tehnyt, miten elänyt ja miten selviytynyt elämän haasteista.