Naiskeksijäilta Skogsterilla

Museo Skogsterin luentosali täyttyi helmikuun ensimmäisenä keskiviikkona, kun yli 40 naista ja pari miestäkin oli tullut kuulemaan naiskeksinnöistä ja tapaamaan naiskeksijöitä. 

 - Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus, sillä naiskeksijöistä ei Hämeenlinnassa ole juuri puhuttu - eikä ainakaan tällaista keskustelutilaisuutta ennen järjestetty, totesi ekonomi Maila Hakala,  Quin-Suomen tiedottaja. Hänen kanssaan iltaan osallistuivat Suomen ja Eestin Quin-yhdistysten puheenjohtajat sairaanhoitaja-kätilö Eija Pessinen ja rakennusinsinööri Anne-Mari Rantamäe sekä kolme naiskeksijää: Eija Pessinen, Hanna Sissala ja Annukka Pakarinen.

Illan aluksi Maila Hakala, keksintötoiminnan edistäjä sekä Suomessa että virossa jo vuodesta 1980, kertoi naiskeksijöistä Suomessa ja maailmalla. Naisten keksinnöt ovat käytännöllisiä ja liittyvät usein arkeen. Kaikki suomalaiset tuntevat astiankuivauskaapin, jonka Maiju Gebhard kehitti Työtehoseuralle 1930-luvulla, muutama Aino Heikkisen 1900-luvun lopulla keksimät betonit ja useampi jo nyhtökauran, Reeta Kivelän 2010-luvun innovaation. Mutta harva tietää, että jo 1900-luvun alussa Vera Hjelt, Suomen ensimmäinen naispuolinen ammattientarkastaja, keksi höyläpenkin, jonka myös patentoi. Hän oli myös Naisliiton jäsen, kuten nykyään Maila Hakala ja Eija Pessinen, joka on keksinyt Relaxbirth-synnytystuen ja -menetelmän. Innovaatiollaan Eija voitti Kansainvälisen Euwin-verkoston pääpalkinnon ja nimikkeen Euroopan keksijänainen 2009. Menetelmää on testattu myös Hämeenlinnassa.

Perheiden elämää taas helpottaa tuudittava vauvan patja, jonka Familingsin Hanna Sissala keksi vanhempiaan valvottavalle vauvalle ja voitti sillä viime vuonna Kölnin Kind und Jugend -messujen kilpailun.  Tällaista patjaa on kaivattu, sillä 40 mediaa on kirjoittanut keksinnöstä, yli satatuhatta ihmistä on käynyt sitä katsomassa YouTubessa ja kymmenistä maista, muun muassa Koreasta, sitä on kysytty jo kauppoihin. Patjatehdasta suunnitellaan parastaikaa.

Hämeenlinnalaisia naiskeksijöitä illassa edusti Hämeen Ammattikorkeakoulun, Hamkin  tutkijayliopettaja Annukka Pakarinen. Hän on kehittänyt biojätteen käsittelylaitteiston, joka mahdollistaa lähes hajuttoman biojätteen ja vie nykyistä vähemmän tilaa. Ennen Hamkia Annukka  työskenteli Helsingin yliopistossa, jossa tutki viljanvarsien käsittelyä ja innostui sitten kokeilemaan, , miten biojätteen mikrobitoiminta saadaan pysähdytettyä ja estämään näin jätteen pilaantuminen. Keksintöä, joka on jo patentoitu, kehitetään edelleen keittiövalmistajien kanssa.

Eteläisen naapurimaan naisten keksinnöistä kertoi Anne-Mari Rantamäe. Tunnetuin niistä on Tarton yliopistossa viiden hengen tiimin, joista naisia neljä, vuosina 1995-2005 kehittämä, ruoansulatuskanavan toimintaa edistävä Lactobasillus fermentum me-3 eli antimikrobinen ja antioksidanttinen probiootti. Sitä käytetään Tallinnan meijerin Hellus-tuotteissa. 

Skogsterin sulkeuduttua Suomalaisen Naisliiton Hämeenlinnan yhdistyksen ja Quin-Suomen järjestämä Naiskeksijäilta jatkui iltapalan äärellä Nooran viinibaarissa. Ideoita lenteli, yhteyksiä solmittiin ja kehiteltiin jopa matkaa Viron Tarttoon ja Muhuun, sisaryhdistyksen Eesti Naisliit yhdistyksen vieraaksi. - Teksti: Maija Kauppinen.

Lisätietoja naiskeksijöistä ja heidän liitoistaan sekä edellä mainituista keksinnöistä löydät osoitteista: www.quinfin.net, www.quinest.ee, www.relaxbirth.com, www.familings.fi ja www.hamk.fi.