100-vuotias Eesti Naisliitt vaatii naisilta rohkeutta

Eesti Naisliit, sisarliittomme,  täyttää tänä vuonna sata vuotta. Juhlansa kunniaksi se järjesti Tallinnassa 5.–6. maaliskuuta kaksi näyttävää tilaisuutta: vastaanoton Kadriorun taidemuseossa ja naisten kongressin Rahvusraamatukogussa. Molempiin osallistui runsaasti naisia ja muutama mieskin: vastaanotolle 160 naista, kongressiin 300. Myös Suomalainen Naisliitto ja Quin-Suomi oli kutsuttu juhliin.

Emäntinä vastaanotolla ja kongressissa olivat Eestin Naisliiton puheenjohtaja Mailis Alt ja kunniapuheenjohtaja Siiri Oviir. 

 


Nainen, tee rohkeita päätöksiä, oli Eestin VIII Naisten kongressin sanoma. Se näkyi ohjelmassa, jonka pääaiheena oli lähisuhdeväkivalta. Keskusteluun osallistui asiantuntijoiden lisäksi nuori nainen, joka oli joutunut sitä kokemaan. Jos oli vaatinut rohkeutta irrottautua kahdesta välivaltaisesta suhteesta, vaati myös rohkeutta tulla kertomaan kokemuksista salin täyttävälle yleisölle.

Kongressi julkaisi laajan, kaksisivuisen ohjelman, jossa kerrotaan, miten Eestistä kehitetään naisille – ja myös miehille – parempi, tasa-arvoisempi yhteiskunta.  On edistettävä itsemääräämisoikeutta ja sukupuolista tasa-arvoa suosivaa koulutusta. Perhearvot on nostettava kunniaan. Perheväkivallan uhrien oikeuksia on valvottava.  Vammaisia on suojeltava. Tähän kaikkeen tarvitaan paitsi molempien sukupuolten myös hallituksen, kolmannen sektorin ja yrittäjien yhteistyötä. Ja tietysti strateginen suunnitelma, lainsäädäntöä ja rahaa.

Julistuksessa myös muistutettiin, että Eestissä naisia on puolet väestöstä. Heidän on uskallettava muuttaa yhteiskuntaa. Sanoin ja teoin. 

 

Rohkeita tulevaisuuden päätöksiä sisarliittolaisille toivotti tervehdyksessään myös Suomalaisen Naisliiton puheenjohtaja Eva Tervonen Jyväskylästä. Hänen lisäkseen juhliin osallistuivat Helsingin yhdistyksen puheenjohtaja Merja Talkamo, Vilkemaan Stipendisäätiön puheenjohtaja Marja-Riitta Tervahauta Torniosta ja hallituksen jäsen Maija Kauppinen Hämeenlinnasta sekä Quin-Suomen  sihteeri Maila Hakala Helsingistä..

Naisliittolaiset tutustuivat myös Kumun kehuttuun näyttelyyn Emansipoituva nainen Viron ja Suomen taiteessa sekä upouuteen Valokuvataidekeskus Fotografiskaan. Kumun ja Ateneumin yhteisnäyttelyssä oli esillä runsas valikoima molempien maiden naistaitelijoiden töitä 1850-luvulta 1950-luvulle saakka, muun muassa Lydia Meinin, Aino Bachin, Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin maalauksia.  

 

Juhlavuotensa kunniaksi liitto julkaisi myös satavuotishistoriansa Eesti Naisliit 1920–2020, jonka olivat koonneet Aita Kivi ja Enno Tammer.  Historia jakautuu kahteen jaksoon: alkukauteen, joka päättyi 1940, jolloin Baltian maat – Viro muiden mukana – miehitettiin ja Naisliit´n toiminta kiellettiin. Uudelleen se ”syntyi” vuonna 1989 Baltian maiden itsenäistyessä ja on kuluneen 30 vuoden aikana kasvanut nuoren puheenjohtajansa Mailis Altin sanoin ”tugevamaks, targemaks, teadlikumaks” eli vahvemmaksi, viisaammaksi, tietoisemmaksi.– Teksti: Maija Kauppinen.

 


< Maaliskuu 2020 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
24252627282901
02030405060708
09101112131415
16171819202122
23242526272829
30310102030405
  • Naiset näkyviin

    Ajatus naisten elämäkertojen keräämisestä heräsi Suomalaisessa Naisliitossa syksyllä 2013. Idea hyväksyttiin ja se sai kannatusta ja myös rahoitusta niin, että jo maaliskuussa 2015 verkkojulkaisu Naisten ääni avautui. 

    Nyt naisten pienoiselämäkertoja on yli 750, joista15 kertoo hämeenlinnalaisista naisista. Heitä ovat kansanedustaja Lyyli Aalto, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtola, kuvataiteilija Ester Helenius, kansanedustaja Tarja Filatov, lotta Helvi Frick, sosiaalineuvos Ritva Karinsalo, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen, filosofian tohtori Katri Laine, kirjailija, dosentti Kaija Lehmuskallio, balettipedagogi Ilmi Marttinen, kansanedustaja Saara Mikkola, emäntä Sirkka Nukari, lehtori Terttu von Weissenberg, käsityökoulun perustaja Fredrika Wetterhoff ja rouva Sylvi Wuolijoki.  

    Kaikkien näiden ja yli 700 muun suomalaisnaisen elämäkerrat löytyvät klikkauksen päästä osoitteessa www.naistenaani.fi.

    Samasta osoitteesta löytyvät ohjeet myös kirjoittajille, elämän tarinan kertojille. Tule sinäkin mukaan ja kerro, mitä läheisesi - äitisi, sisaresi, työtoverisi, ystäväsi - on tehnyt, miten elänyt ja miten selviytynyt elämän haasteista.