Suomalaisen Naisliiton feministinen keskustelupiiri: Kunniaväkivalta-nimityksessä ei ole mitään kunniakasta

Feministinen keskustelupiiri kokoontuu Helsingissä Aurorankadulla kerran kuukaudessa, ja siihen kuuluu Helsingin ja Hämeenlinnan yhdistyksen naisliittolaisia. Nimensä mukaan piiri pohtii puheenjohtajansa Anneli Mäkisen johdolla feminismiin liittyviä asioita ja seuraa kehitystä. Vuoden ensimmäisessä keskustelupiirissä 13. tammikuuta nousi esiin termi kunniaväkivalta.

Jesjustelijoiden mielestä  kunniaväkivalta glorifoi täysin aiheetta nimissään toteutettuja väkivallantekoja, kontrollia ja syrjintää. Niinpä päätettiin napisemisen sijaan kysyä asiantuntijoilta, Ihmisoikeusliitosta ja Kotimaisten kielten keskuksesta, Kotuksesta, voiko sanan muuttaa vastaamaan paremmin sen sisältämää arvomaailman ja toiminnan vastenmielistä ja rikollista luonnetta.

Ihmisoikeusliiton projektipäällikkö Johanna Latvala vastasi, että käsitteen muuttaminen on vaikeaa, koska termi on kansainvälinen.

Kotuksen erityisasiantuntija Henna Makkonen-Craig piti kysymystä tärkeänä ja totesi, ettei lakitekstissä olevan ilmauksen muotoilun tarvitse olla ikuinen, mutta korjauksille on oltava erittäin hyvät perusteet. ”Vaikka lakitekstin sanamuodot, termit ym. siirtyvät usein sellaisinaan erikoiskielestä yleiskieleenkin, vaikkapa mediauutisiin, niitä on mahdollista kyseenalaistaa. Niin on myös tehty, myös tämäntyyppisestä väkivallasta puhuttaessa. ”

Se, että jokin termi on kansainvälinen, ei ole asiantuntijan mukaan peruste pitäytyä jossain tietyssä suomennoksessa eli suomenkielisessä vastineessa. ”Termi voi pysyä edelleen (kansainvälisenä) terminä, vaikka suomennosta kehitettäisiin johonkin suuntaan. Itse asiassa on melko tavallistakin, että monilla termeillä on useampi kuin yksi käännösvastine. Yleiskieli sallii lisäksi paljon enemmän liikkumavaraa kuin lakikieli. ” 

Eikä feministinen keskustelupiiri ole ainoa kunniaväkivalta-sanasta huolestunut, sillä useat toimittajat ja aihepiirin asiantuntijat ovat Henna Makkonen-Craigin mukaan kyseenalaistaneet kunniaväkivalta-nimityksen. ”Puhutaan muun muassa häpeärikoksista, häpeäväkivallasta ja kunniaan liittyvästä väkivallasta. On myös mahdollista, jopa todennäköistä, että tämän termin kanssa painitaan monilla muillakin kielialueilla. Yleinen harhaluulo on, että asia tai käsite olisi monimutkainen ilmaistava vain suomeksi, vaikka se voi olla yhtä lailla (tai eri tavoin) hankala ja mutkikas muillakin kielillä, myös englanniksi.”

Vastauksensa lopuksi Henna Makkonen-Craig lupaa, että Kotus ottaa tämän yhteiskunnallisesti tärkeän aihepiirin tavalla tai toisella mietintäänsä.

Myös yleläiset ovat ajan hermolla, sillä 22. tammikuuta Ylen iltauutisissa käytettiin kunniaväkivallan sijaan ilmaisua kunniaan liittyvä väkivalta. –  Teksti: Maija Kauppinen

 


< Helmikuu 2020 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
27282930310102
03040506070809
10111213141516
17181920212223
24252627282901
02030405060708
  • Naiset näkyviin

    Ajatus naisten elämäkertojen keräämisestä heräsi Suomalaisessa Naisliitossa syksyllä 2013. Idea hyväksyttiin ja se sai kannatusta ja myös rahoitusta niin, että jo maaliskuussa 2015 verkkojulkaisu Naisten ääni avautui. 

    Nyt naisten pienoiselämäkertoja on yli 750, joista15 kertoo hämeenlinnalaisista naisista. Heitä ovat kansanedustaja Lyyli Aalto, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtola, kuvataiteilija Ester Helenius, kansanedustaja Tarja Filatov, lotta Helvi Frick, sosiaalineuvos Ritva Karinsalo, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen, filosofian tohtori Katri Laine, kirjailija, dosentti Kaija Lehmuskallio, balettipedagogi Ilmi Marttinen, kansanedustaja Saara Mikkola, emäntä Sirkka Nukari, lehtori Terttu von Weissenberg, käsityökoulun perustaja Fredrika Wetterhoff ja rouva Sylvi Wuolijoki.  

    Kaikkien näiden ja yli 700 muun suomalaisnaisen elämäkerrat löytyvät klikkauksen päästä osoitteessa www.naistenaani.fi.

    Samasta osoitteesta löytyvät ohjeet myös kirjoittajille, elämän tarinan kertojille. Tule sinäkin mukaan ja kerro, mitä läheisesi - äitisi, sisaresi, työtoverisi, ystäväsi - on tehnyt, miten elänyt ja miten selviytynyt elämän haasteista.