Suomalainen Naisliitto palkitsi Naisten Ääni -kirjoituskilpailun voittajat 14.11.2010 Vanajanlinnassa.

Evakon, ATK-velhon ja yh-äidin tarinat palkittiin

Esiraadin valitsemien 12 kirjoituksen joukosta kirjailija Kaari Utrio valitsi kolme parasta. He ovat: Hanna Ahrnberg Helsingistä kirjoituksellaan Pirkko Fihlman – äänellä itkijä ja yhteisöllisyyden puolestapuhuja, Lahja Laitinen Helsingistä omaelämäkerrallaan Lahja Laitinen, ATK-alan pioneeri ja Ronja Koistinen Turusta kirjoituksellaan Naisten ketju – pohjoiskarjalainen Tiina Hautamäki.

Voittajatöitä Kaari Utrio kuvailee monipuolisiksi, poikkeaviksi ja henkilökohtaisiksi.


Pirkko Fihlmanin monipuolinen elämä on näyttävä luku Suomen 1900-luvun historiaa. Hänen aikanaan Suomen kansa on kokenut suuremman muutoksen kuin koskaan aikaisemmin. Evakko, sotalapsi, päiväkodin johtaja, paikallispoliitikko ja itkuvirsiperinteen elvyttäjä osoittaa vahvaa ja luovaa sopeutumiskykyä. Viisas ja sinnikäs suomalainen nainen on kääntänyt ankaratkin kokemukset elämänviisaudeksi palvelemaan heimonsa perinnettä.

Sortavalassa 1930-luvun lopulla syntynyt Pirkko Fihlman päätyi talvisodan syttyessä evakkoon Hämeeseen, josta takaisin rajan taa Antreaan, mutta pian Helsinkiin. Jatkosodan syttyessä hänet lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin, josta hän palasi ummikkona vuonna 1945. Tyttöjen ja jenginuorten puolesta.työskennellyt yhteisöaktiivi perusti miehensä kanssa vuonna 2001 yhdistyksen Äänellä itkijät. Itse hän on tehnyt satakunta itkua, myös nykyitkuja.  Elämäntarina on hyvin kirjoitettu, ja sitä elävöittää itkuvirsiotteet.

 

Lahja Laitisen menetystarina on modernimpi. Lahjakkuus ja halu omaksua uutta ohjasivat Lahja Laitisen alalle, joka hänen uransa aikana mullisti koko elämäntapamme. Tarina on merkittävä dokumentti suomalaisen naisen osallistumisesta jatkuvaan muutokseen, mutta myös 1940-luvulla syntyneen naisen omaelämäkerta, jossa hän kertoo rohkeasti urastaan ja yksityiselämästään. Hän lähti vuonna 1963 Sveitsiin IBM:n ohjelmointikurssille, palasi Suomeen ja valitsi urapolun pankkimaailmasta, josta jäi 39 työvuoden jälkeen eläkkeelle. Sen jälkeen hän on keskittynyt monipuolisesti liikuntaharrastuksiin: golfiin, itämaiseen tanssiin, keilailuun ja hiihtoon. Lahja Laitinen on myös aktiivinen yhdistysnainen.  

 

Tiina Hautamäen tarina kolmen naispolven kehityksestä kohti sodanjälkeisen Suomen nousu-kautta koskettaa jokaista suomalaista naista. Sitkeä oppimisinto ja matka musiikin mukana Pohjois-Karjalasta maailmalle kertoo sulkeutuneen maan avautumisesta. Samalla se kuvaa Euroopan syrjäisen peräkolkan naisten halua ja kykyä kehittää itseään.

Tarinan keskiössä on kirjoittajan, Ronja Koistisen 1960-luvulla syntynyt äiti, diakonissa-seurakuntasisar, joka oli myös yksinhuoltaja. Tyttären ollessa jo aikuinen Tiina avioitui pohjalaismiehen kanssa, mutta menetti tämän kymmenen vuotta myöhemmin. Avioliitto oli ilmeisen onnistunut, koska tytär toteaa kirjoituksensa lopussa, että äidin on kasvattanut monta vahvaa naista ja yksi mies.

 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomalainen Naisliitto julistivat Naisten Ääni

-kirjoituskilpailun vuosi sitten lokakuussa. Kun kilpailu päättyi maaliskuun lopussa, elämänkerta-kirjoituksia oli tullut 112.

Kirjoitukset luki esiraati, johon kuuluivat johtaja Kirsi Keravuori Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta, lehtori Marjo-Riitta Antikainen Helsingin Yliopistosta sekä toimittajat Kirsti Pohjonen ja Maija Kauppinen Suomalaisesta Naisliitosta. Lopullisen valinnan teki kirjailija Kaari Utrio. .

Voittajat Hanna Ahrnberg, Lahja Laitinen ja Ronja Koistinen palkittiin 900, 600 ja 300 euron rahapalkinnolla 14. marraskuuta Suomalaisen Naisliiton Minna Canth -seminaarissa Vanajanlinnassa. 

Kaikki Naisten Ääni -kirjoituskilpailuun osallistuneet pienoiselämäkerrat ovat luettavissa osoitteessa naistenääni.fi.

Teksti: Maija Kauppinen Kuvat: Elisa Putti

 


  • kuvagalleria Naisten_ni Kaari-.txt
  • kuvagalleria _EP58954-1
  • kuvagalleria _EP58850-1
  • kuvagalleria _EP58911
  • kuvagalleria _EP58931-1
  • kuvagalleria _EP58936-1