Ensimmäinen Minna-palkinto Minna Maijalalle

Suomalaisen Naisliiton ensimmäisen Minna-palkinnon, 2 000 euroa, sai tietokirjailija, filosofian tohtori Minna Maijala Jyväskylässä Naisliiton syksyn Minna Canth -seminaarissa.

  Perusteluissa palkintoraati, johon kuuluvat Naisliiton ja Vilkemaan stipendisäätiön edustajien lisäksi asiantuntijajäsenenä Minna Canthin seura, totesi seuraavaa:   

  Minna-palkinto on Suomalaisen Naisliiton ja Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiön Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuoden kunniaksi perustama palkinto. Se annetaan naisille tai naisryhmälle, jotka edistävät Minna Canthin tavoin tasa-arvoa teoillaan, puheillaan, aloitteillaan, kirjoituksillaan ja taiteellaan. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi.

Minna Canth oli aikakautensa radikaalein kirjailija. Hän osoitti, että valtarakenteet ylläpitivät eriarvoisuutta ja yhteiskunnallisia epäkohtia, eivät yksittäiset ihmiset. Samaan rakenteiden muuttamiseen liittyvät tämän ajan #metoo-liikkeen ja Greta Thunbergin esittämät haasteet. Asiat eivät kehity vanhoilla rakenteilla.

  Minna Maijala on nostanut tutkimuksillaan Minna Canthin uudestaan näkyväksi, kirkastanut hänen henkilökuvansa ja uudistanut elämäkertakirjoittamisen. Kirjallaan Herkkä, hellä hehkuvainen Minna Canth hän on verevöittänyt kirjailijan eläväksi, voimakkaasti kokevaksi, lahjakkaaksi ja nöyräksi ihmiseksi. Tänä vuonna ilmestyneet Minnan Canthin rakkaudesta ja rahasta kertova Punaiset kengät ja novellikokoelma Minna Canth - ihmisen kuva monipuolistavat liputusMinnan kuvaa. Punaiset kengät -kirjan esipuheessa palkinnonsaaja kertoo, että teos on ”kaikille naisille, jotka eivät välitä pysyä ruodussa”.

  Minna Maijalan vastaus/kiitospuhe, jossa hän kertoi, mihin aikamme ongelmiin Minna Canth puuttuisi tänään, julkaistaan kokonaisuudessaan joulukuussa ilmestyvässä Minna-lehdessä.   

  Suomalainen Naisliitto on Suomen vanhimpia naisasiajärjestöjä. Jo 112 vuotta se on puolustanut naisten oikeuksia ja lisännyt heidän yhteiskunnallista aktiivisuuttaan.

Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiö on taas Naisliiton vuonna 1965 perustama säätiö, jonka nimikkohenkilö, Hilja Vilkemaa, oli vahva vaikuttaja liitossa 1910–1960-luvuilla. Hän testamenttasi omaisuutensa nimeään kantavalle stipendisäätiölle. Sen jakamien apurahojen ja palkintojen avulla Suomalainen Naisliitto edistää naisten pyrkimystä itsenäiseen, tasa-arvoiseen ja tulokselliseen toimintaan.

Sääntöjensä mukaan säätiö jakaa tunnustuspalkintoja naisille, jotka ovat suorittaneet urauurtavaa tai muuten suuriarvoista työtä tieteen, taiteen, kirjallisuuden, lehtityön tai tekniikan alalla tai yhteiskunnan eri tehtävissä.Säätiön ensimmäisen tunnustuspalkinnon tieteen parissa sai Riitta Auvinen vuonna 1971 väitöstyöhön. Väitöskirja Nainen miehen yhteiskunnassa herätti laajaa huomiota ja asemoi Riitta Auvisen vahvana feministinä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samalla korostui myös Suomalaisen Naisliiton asema yhteiskunnassa feminismiä tukevana järjestönä. – Teksti: Maija Kauppinen.

 

   Tietokirjailija, filosofian tohtori Minna Maijala (keskellä) sai ensimmäisen Suomalaisen Naisliiton Minna-palkinnon. Vierellä palkinnon ideoinut, palkintoryhmän puheenjohtaja Anneli Mäkinen (oik.) ja sen rahoittaman Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiön puheenjohtaja Marja-Riitta Tervahauta. – Kuva: Merja Helle.           

< Joulukuu 2019 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
25262728293001
02030405060708
09101112131415
16171819202122
23242526272829
30310102030405
  • Naiset näkyviin

    Ajatus naisten elämäkertojen keräämisestä heräsi Suomalaisessa Naisliitossa syksyllä 2013. Idea hyväksyttiin ja se sai kannatusta ja myös rahoitusta niin, että jo maaliskuussa 2015 verkkojulkaisu Naisten ääni avautui. 

    Nyt naisten pienoiselämäkertoja on yli 750, joista15 kertoo hämeenlinnalaisista naisista. Heitä ovat kansanedustaja Lyyli Aalto, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtola, kuvataiteilija Ester Helenius, kansanedustaja Tarja Filatov, lotta Helvi Frick, sosiaalineuvos Ritva Karinsalo, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen, filosofian tohtori Katri Laine, kirjailija, dosentti Kaija Lehmuskallio, balettipedagogi Ilmi Marttinen, kansanedustaja Saara Mikkola, emäntä Sirkka Nukari, lehtori Terttu von Weissenberg, käsityökoulun perustaja Fredrika Wetterhoff ja rouva Sylvi Wuolijoki.  

    Kaikkien näiden ja yli 700 muun suomalaisnaisen elämäkerrat löytyvät klikkauksen päästä osoitteessa www.naistenaani.fi.

    Samasta osoitteesta löytyvät ohjeet myös kirjoittajille, elämän tarinan kertojille. Tule sinäkin mukaan ja kerro, mitä läheisesi - äitisi, sisaresi, työtoverisi, ystäväsi - on tehnyt, miten elänyt ja miten selviytynyt elämän haasteista.