Pohjoinen kunniapaikalla

Keväällä taidehistorioitsija Mira Arkko, yhdistyksemme jäsen, matkusti Suomen Taideyhdistyksen Edvard Richter -apurahalla Japanin pohjoiselle saarelle, Hokkaidōn pääkaupunkiin Sapporoon. Matkan tavoitteena oli perehtyä sapporolaisten toimijoiden modernin ja nykytaiteen näyttelyiden kuratointiin. Tutkimuskohteiksi valikoitui kolme isoa paikallista museotoimijaa: Sapporo Art Museum, Hokkaidō Museum of Modern Art ja Migishi Kotaro Museum of Art. Kaikki kolme toimivat perinteitä kunnioittaen ja uutta lainaten.

Mira Arkko teki matkastaan raportin, joka on tiivistettynä alla.

Sapporo Art Museum näyttelyineen löytyy kohtuullisen matkustamisen jälkeen kaupungin reunamilta, Sapporo Art Parkista. Vehreä ja arkkitehtuuriltaan vaikuttava taidepuisto sisältää monenlaista toimintaa taiteen eri aloilta: työpajoja, konsertteja, taidenäyttelyitä ja vakituisen veistospuiston. Varsinaisen taidemuseon kokoelmat koostuvat pääosin Hokkaidon taiteilijoiden teoksista, mutta sisältävät modernia taidetta myös muualta Japanista ja ulkomailta. Museon näyttelyohjelma koostuu vuosittain vaihtuvista teemallisista näyttelyistä, joista esillä on kesäkuun loppuun asti Bikky Sunazawa Exhibition in Sapporo: The Wind.

Bikky Sunazawa (1931–1989) tuli aikanaan tunnetuksi omaleimaisena taiteilijana, joka työsti teoksensa taiteen perinteitä ja perinteisiä tekniikoita hyödyntäen. Erityisesti puuveistoksistaan tunnetulta taiteilijalta on näyttelyssä esillä myös maalauksia, piirustuksia ja uniikkia huonekalumuotoilua.

Näyttelyn avaa aikasidonnainen ympäristöteos, Four Winds, jonka taiteilija toteutti 1980-luvulla taidepuistoon. Ajan syömän veistossarjan eri vaiheet on taltioitu eri tekniikoin näyttelytilaan, ja olemassa olevat löytyvät edelleen alueelta.  Ympäristöteoksen lisäksi kohokohtina näyttäytyvät Sunazawan omintakeista ilmaisua edustavat pelkistetyt, isokokoiset puuveistokset. Paikoin primitiivisen kuvanveistotaiteen henkeen työstettyjä karkeita figuureja ja paikoin ei-esittäviä muotoja sisältävä veistotaide kertovat tekijän kunnioittaneen materiaalejaan.

Hokkaidō Museum of Modern Art on edelleen merkittävä alueellinen toimija. Vuodesta 1977 toiminut museo järjestää sekä paikallisen että kansainvälisen taiteen näyttelyitä. Lähes 5 000 teoksen kokoelmista löytyy muun muassa Hokkaido-lähtöisten taiteilijoiden teoksia, lasitaidetta, valikoima ranskalaista taidetta sekä taidegrafiikkaa Japanista ja Euroopasta.Toukokuun loppupuolelle asti esillä ollut Captivating Works from Our Collection -näyttely sisälsi laajan ja polveilevan otoksen museon omista kokoelmista. Näyttelytekstit avasivat kuraattorivalintoja kertomalla, että mukaan on valittu mystisiäkin teoksia. Esillä oli pääosin paikallisten tekijöiden 1900-luvun modernistisia teoksia ja nykytaidetta, jotka resonoivat muilta mantereilta tutun aikalaistaiteen kanssa.

Eurooppalaisittain jotain tuttua löytyi muun muassa Miki Tomion arkiseen kehonosaan keskittyvästä hopeisesta korvaveistoksesta Ear (1965) ja Kikuo Horiuchin vähäeleisestä maalauksesta Work Fu–1 (1965), jossa informalistien näyttävä struktuuri yhdistyy konkretistien suosimiin geometrisiin kuvioihin. Kokoelmanäyttelyn ensimmäinen osa paljasti myös paikallisuuden kansainvälisten vaikutteiden takana: Japanin Edo-kauden puupiirrostaiteen skemaattinen kuvakieli vaikuttaa muun muassa Taka Kikukawan tyylitellyissä maalauksissa A Woman's Life (1989) ja Kozaishō (1976).

Migishi Kotaro Museum of Art, kolmas vierailukohteeni, löytyy edellisen välittömästä läheisyydestä. Nuorena menehtyneelle hokkaidōlaissyntyiselle Kotarolle (1903–1934) omistettu atelier-tyyppinen museo löytyy vehreän puiston laidalta. Taiteilijan perheen vuonna 1967 lahjoittaman reilun 200 teoksen kokoelman pohjalta toimiva museo esittelee Kotaron lyhyeksi jäänyttä, mutta moni-ilmeistä tuotantoa teemallisissa näyttelyissä. Suppeahko, mutta selkeästi ja mielenkiintoisesti kuratoitu Exhibition of the Collection of the Migishi Museum rakentaa kuvan nuoresta taiteilijasta, joka otti sujuvasti vaikutteita modernismin eri suuntauksista. Näyttelyteksteissä huomioidaan länsimaalaisen taiteen vaikutteet, mutta korostetaan samalla Kotaron omalaatuista tapaa yhdistellä niitä omaan ilmaisuunsa. Uransa alussa niukan talouden rajoittama taiteilija muutti Tokioon, missä hän sai vaikutteita muun muassa naivismistaan tunnetulta ranskalaiselta Henry Rousseaulta (1844–1910). Pian Kotaro ampaisi suuren yleisön tietoisuuteen tyylitellyillä henkilökuvillaan ja maisemillaan, kuten Girl holding a lemon (1922) ja Landscape at Otsuka-Nakamachi (1923).

Näyttely etenee kronologisesti esittämällä tyylillisen muutoksen murretuista sävyistä koostuvan asetelma-aiheen, Egg Plant (1927), edustamaa kerroksellisen maalauksellista informalismia. Näyttävä ekspressiivinen kausi sisältää The Odori Church -teoksen (n. 1928) kaltaisia maalauksia, joissa pigmenttiä on paikoin runsaasti ja kuva-aihe tyylitelty lähes ei-esittäväksi.  Myöhemmin sirkusmaailmasta ja sen vertauskuvallisuudesta kiinnostuneen Kotaron myöhäiskauden huomattavaa monimuotoisuutta kuvaa se, miten hän toteutti viimeisinä vuosinaan myös surrealistisia aiheita perhosista ja simpukoista sekä geometrisia abstraktioita katalonialaisen Joan Mirón (1893–1983) henkeen.  – Teksti: Mira Arkko.

Näyttelyt avoinna:

Bikky Sunazawa Exhibition in Sapporo: The Wind. Sapporo Art Museum –30.6.2019.

Captivating Works from Our Collection. Hokkaidō Museum of Modern Art –26.5.2019. kokoelmanäyttelyn seuraava osa esillä 8.6.–28.7.2019.

Exhibition of the Collection of the Migishi Museum. Migishi Kotaro Museum of Art –4.7.2019.

 

 

 

 

< Lokakuu 2019 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
30010203040506
07080910111213
14151617181920
21222324252627
28293031010203
04050607080910
  • Naiset näkyviin

    Ajatus naisten elämäkertojen keräämisestä heräsi Suomalaisessa Naisliitossa syksyllä 2013. Idea hyväksyttiin ja se sai kannatusta ja myös rahoitusta niin, että jo maaliskuussa 2015 verkkojulkaisu Naisten ääni avautui. 

    Nyt naisten pienoiselämäkertoja on yli 750, joista15 kertoo hämeenlinnalaisista naisista. Heitä ovat kansanedustaja Lyyli Aalto, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtola, kuvataiteilija Ester Helenius, kansanedustaja Tarja Filatov, lotta Helvi Frick, sosiaalineuvos Ritva Karinsalo, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen, filosofian tohtori Katri Laine, kirjailija, dosentti Kaija Lehmuskallio, balettipedagogi Ilmi Marttinen, kansanedustaja Saara Mikkola, emäntä Sirkka Nukari, lehtori Terttu von Weissenberg, käsityökoulun perustaja Fredrika Wetterhoff ja rouva Sylvi Wuolijoki.  

    Kaikkien näiden ja yli 700 muun suomalaisnaisen elämäkerrat löytyvät klikkauksen päästä osoitteessa www.naistenaani.fi.

    Samasta osoitteesta löytyvät ohjeet myös kirjoittajille, elämän tarinan kertojille. Tule sinäkin mukaan ja kerro, mitä läheisesi - äitisi, sisaresi, työtoverisi, ystäväsi - on tehnyt, miten elänyt ja miten selviytynyt elämän haasteista.