Naisten onnellisuudessa on vajetta

Suomalainen Naisliitto hyväksyi kevätkokouksessaan 28.4. kannanoton Naisten onnellisuudessa on vajetta. 

Kansainvälisessä vertailututkimuksessa Suomi on 2019 maailman onnellisin maa. Ja vaaleissa 2019 naiskansanedustajien määrä nousi lähes puoleen edustajista. Tasa-arvon takapakki on taittunut.

Meillä on ollut naispresidentti, naispääministeri ja on edelleen naispiispa ja naispapit. Meillä on tasa-arvolaki, sananvapaus ja uskonnonvapaus, äitiysloma ja isyysloma, sairausvakuutus ja eläkejärjestelmät. Kaikilla kansalaisilla on ilmainen peruskoulutus ja edullinen jatkokoulutus. Naiset ovat kelpoisia puolustusvoimiin ja kaikkiin mahdollisiin ammatteihin.

Mutta etenkin naisten onnellisuudessa on huomattavia vajeita. Naiset ovat edelleen miehiä enemmän työelämän ulkopuolella ja työssä heitä kohtaa työn rasittavuus, työn arvostuksen puute, myös työsyrjintä. Naisen palkka on keskimäärin 16 % pienempi kuin miehen palkka.

Naisten työllisyyden esteitä ovat etenkin nuorten naisten työn ja perheen yhteensovittaminen sekä perhevapaiden epätasa-arvoisuus.

Naisten turvallisuudessakin on paljon vajetta. Etenkin perheväkivalta ja naisten seksuaalinen häirintä ovat maamme häpeäpilkkuja ja suuria onnellisuuden pilaajia.

Myös köyhyys ja asunnottomuus ovat edelleen naisten ongelmia. Näihin asioihin Suomalainen Naisliitto ottikin kantaa julkilausumissaan 2018.

Yksinäisyys ei tee ihmisiä, naisia ja miehiä, onnellisiksi. Vanhukset ja vammaiset ovat liian usein yksinäisiä ja turvattomia raha edellä kilpailuttavassa yhteiskunnassa. 

Palvelujen jatkuva digitalisoituminen ei ainakaan lisää ikäihmisten ja köyhien onnellisuutta - vaan ahdistaa. Että pystyisi hoitamaan veroilmoitukset ja Kelan yhteydet, on omistettava tietokone ja tulostin ja verkkopankkitunnukset ja osattava käyttää tekniikkaa.  Pankkien ja virastojen palvelut kun keskittyvät ulottumattomiin.

Tasa-arvon takapakin taittumisen tuleekin eduskunnassa johtaa siihen, että kaikki kansanedustajat puuttuvat yhteiskuntamme naisten onnellisuusvajeisiin yhtä pontevasti kuin huoltovajeeseen ja kestävyysvajeeseen.

 

.

 

< Lokakuu 2019 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
30010203040506
07080910111213
14151617181920
21222324252627
28293031010203
04050607080910
  • Naiset näkyviin

    Ajatus naisten elämäkertojen keräämisestä heräsi Suomalaisessa Naisliitossa syksyllä 2013. Idea hyväksyttiin ja se sai kannatusta ja myös rahoitusta niin, että jo maaliskuussa 2015 verkkojulkaisu Naisten ääni avautui. 

    Nyt naisten pienoiselämäkertoja on yli 750, joista15 kertoo hämeenlinnalaisista naisista. Heitä ovat kansanedustaja Lyyli Aalto, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtola, kuvataiteilija Ester Helenius, kansanedustaja Tarja Filatov, lotta Helvi Frick, sosiaalineuvos Ritva Karinsalo, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen, filosofian tohtori Katri Laine, kirjailija, dosentti Kaija Lehmuskallio, balettipedagogi Ilmi Marttinen, kansanedustaja Saara Mikkola, emäntä Sirkka Nukari, lehtori Terttu von Weissenberg, käsityökoulun perustaja Fredrika Wetterhoff ja rouva Sylvi Wuolijoki.  

    Kaikkien näiden ja yli 700 muun suomalaisnaisen elämäkerrat löytyvät klikkauksen päästä osoitteessa www.naistenaani.fi.

    Samasta osoitteesta löytyvät ohjeet myös kirjoittajille, elämän tarinan kertojille. Tule sinäkin mukaan ja kerro, mitä läheisesi - äitisi, sisaresi, työtoverisi, ystäväsi - on tehnyt, miten elänyt ja miten selviytynyt elämän haasteista.