Kaisaniemen seminaari 10.2.2018

Kaisaniemen seminaari 10.2.2018

Suomalaisen yhteiskunnan historia on ollut häirinnän historiaa, aloitti sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tanja Auvinen seksuaalista häirintää ja torjuntaa käsittelevän puheenvuoronsa Kaisaniemen seminaarissa. – Jotta kulttuuri muuttuisi, kenenkään kokemuksia ei pidä väheksyä. – Kuva: Leena Hietanen.


Kaisaniemen seminaari 10.2.2018

Tasa-arvo ei ole staattinen tila, vaan sen eteen on koko ajan tehtävä työtä, muistutti teologian tohtori, arkkipiispaehdokas Heli Inkinen Kaisaniemen seminaarissa. Ja kertoi olleensa pienestä pitäen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannattaja. –- Kuva: Leena Hietanen.


Kaisaniemen seminaari 10.2.2018

Suomalainen liikuntapolitiikka on miesten linjaamaa ja kirjaamaa, urheilujohtaja Birgitta Kervinen tiivisti urheilumaailman Kaisaniemenseminaarissa. – Jos me naiset haluamme tähän muutosta, on uskallettava puhua ja näkyä. – Kuva: Leena Hietanen.


Kaisaniemen seminaari 10.2.2018

Naisten osuus sananvapauskeskustelussa on ollut vähäistä, toimittaja Antti Blåfield totesi Kaisaniemen seminaarissa. Tosin poikkeuksiakin on kuten viime vuosisadan raskaan sarjan sananvapausnaiset Tekla Hultin, Aleksandra Gripenberg Dagmar Neovius, Maissi Erkko, Adelaîne Ehnrooth ja Miina Sillanpää. – Kuva: Leena Hietanen.


Kaisaniemen seminaari 10.2.2018

Naisliiton Helsingin yhdistyksen puheenjohtaja Merja Talkamo avasi Kaisaniemen ajankohtaisseminaarin todeten, että naiset ovat pääosassa #metoo-keskustelussa. – On kuitenkin muistettava, että seksuaalista häirintää on myös saman sukupuolen välillä. – Kuva: Leena Hietanen.

Kaisaniemen ajankohtaisseminaari – Naisten sanan ja toiminnan vapaus 10.2.2018

Kaisaniemen ajankohtaisseminaarin teemana oli tänä vuonna Naisten toiminnan ja sanan vapaus. Puhujina oli alansa asiantuntijoita, kuulijoina ja aktiivisina keskustelijoina naisia ja muutama mieskin. Seminaarin järjesti Naisliiton Helsingin yhdistys, osanottajia oli 70, kaukaisimmat Oulusta ja Torniosta. Seminaarista kerrotaan lisää kesäkuussa ilmestyvässä Minnassa.– Kuva: Leena Hietanen.

< Lokakuu 2019 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
30010203040506
07080910111213
14151617181920
21222324252627
28293031010203
04050607080910
  • Naiset näkyviin

    Ajatus naisten elämäkertojen keräämisestä heräsi Suomalaisessa Naisliitossa syksyllä 2013. Idea hyväksyttiin ja se sai kannatusta ja myös rahoitusta niin, että jo maaliskuussa 2015 verkkojulkaisu Naisten ääni avautui. 

    Nyt naisten pienoiselämäkertoja on yli 750, joista15 kertoo hämeenlinnalaisista naisista. Heitä ovat kansanedustaja Lyyli Aalto, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtola, kuvataiteilija Ester Helenius, kansanedustaja Tarja Filatov, lotta Helvi Frick, sosiaalineuvos Ritva Karinsalo, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen, filosofian tohtori Katri Laine, kirjailija, dosentti Kaija Lehmuskallio, balettipedagogi Ilmi Marttinen, kansanedustaja Saara Mikkola, emäntä Sirkka Nukari, lehtori Terttu von Weissenberg, käsityökoulun perustaja Fredrika Wetterhoff ja rouva Sylvi Wuolijoki.  

    Kaikkien näiden ja yli 700 muun suomalaisnaisen elämäkerrat löytyvät klikkauksen päästä osoitteessa www.naistenaani.fi.

    Samasta osoitteesta löytyvät ohjeet myös kirjoittajille, elämän tarinan kertojille. Tule sinäkin mukaan ja kerro, mitä läheisesi - äitisi, sisaresi, työtoverisi, ystäväsi - on tehnyt, miten elänyt ja miten selviytynyt elämän haasteista.