Tietoa, yhdessäoloa, yhteiskunnallista aktivointia

Hämeenlinnan yhdistys on Suomalaisen Naisliiton nuorin jäsen.  Lähes neljäönnesvuosisadan se on kulkenut liiton perustajien Lucina Hagmanin, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin viitoittamaa tietä puolueisiin sitoutumattomana eri ammateista olevien naisten järjestönä, joka tukee naisten henkistä kasvua ja itsensä kehittämistä, edistää tasa-arvoa ja aktivoi yhteiskunnallisesti.

Naisliiton syysliittokokouksessa 1995 heräsi kysymys, missä seuraava Minna Canth -seminaari ja syyskokous pidettäisiin. Kokouksen puheenjohtaja, tuolloin Vaasan Suomalaista Naisklubia edustanut Terttu von Weissenberg, ehdotti spontaaniin tapaansa Hämeenlinnaa.

Ehdotus hyväksyttiin, ja järjestelyt jäivät Tertun, paluumuuttajan harteille. Kun seminaarin teemaksi muotoutui Naisen monet kasvot, Terttu keksi nimeksi Linnasta linnaan. Naisen monet kasvot vei vieraat ensin Wetterhoffin Käsi- ja Taideteolliseen oppilaitokseen, jossa kuultiin Sinikka Peltovuoren esitys Laila Karttusesta. Seuraava kohde oli Hämeenlinnan Naisvankila. Päivä jatkui Hämeen linnassa, jossa illallisen ohella kuultiin lausuja Päivi Räsäsen ja lastentarhanopettaja Riitta Kopran esityksiä.

Seuraavana päivänä liiton puheenjohtajaksi valittiin Paula Starck, varapuheenjohtajaksi Terttu von Weissenberg. Helsingin osasto otti hänet ottolapsekseen, mutta alkoi pian liiton kanssa painostaa Terttua perustamaan uuden osaston Hämeenlinnaan. Paula Starck, Hämeenlinnan kummi, auttoi.

Terttu lähestyi ystävä- ja tuttavapiirinsä naisia kirjeellä, jossa esitteli Suomalaista Naisliittoa ja kertoi haluavansa perustaa osaston Hämeenlinnaan. Joukko naisia kokoontuikin Tertun kotiin Villa Visamäkeen tammikuussa 1996, ja he päättivät yksimielisesti perustaa osaston.

Uuden osaston johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Terttu von Weissenberg, varapuheenjohtajaksi Ritva Hilpelä, sihteeriksi Ritva Rysä, rahastonhoitajaksi Ritva Koskinen ja jäseneksi Riitta Kopra. Sisarukset Lilli Iirala-Pulkkinen ja Marianna Kämäri lupautuivat tilintarkastajiksi. Näin oli saatu toimihenkilöt. Seuraava kokous päätettiin pitää yleisötilaisuutena maaliskuussa Hämeenlinnan Taidemuseossa. Aiheena oli työelämä ja sen ongelmat. Tilaisuus sai myös julkisuutta: paikallislehdet uutisoivat tapahtumaa ja Naisliiton jäsenlehti, Minna, kirjoitti uudesta, vireästä osastosta.

Taloudellisesti alkuvuodet olivat vaikeita. Emo eli Naisliitto oli taloudellisissa vaikeuksissa, eikä pystynyt nuorikkoa auttamaan. Toimintaa toteutettiin hyvän tahdon varassa, tuttavuus- ja ystävyyssuhteiden avulla. Kerjuutakin harrastettiin, sillä jäsenmaksut eivät riittäneet toimintaan alkuunkaan. Osasto rekisteröityi ja keskittyi jäsenhankintaan.

Jo ensimmäisenä toimintavuonna Hämeenlinnan pieni osasto sai kutsun ystävyysmatkalle Viron Viljandiin. Viisi hämeenlinnalaista – Terttu ja kolme Ritvaa eli Hilpelä, Koskinen ja Rysä sekä Riitta Kopra – lähti matkaan. Matka perhevierailuineen ja hienoine ohjelmineen yllätti, ja vastavierailusta sovittiin. Se toteutui joulukuussa 1996, jolloin vieraat tutustuivat Hämeenlinnan kaupungin hallintoon ja suomalaiseen tasa-arvoon. Hämeen Sanomat huomioi vierailun sanoin ja kuvin.

Kun samana vuonna eduskunnan puhemies Sirkka-Liisa Anttila oli ollut puhumassa, miten EU toimii, maaherra Kaarina Suonio naisten vaikutuksesta yhteiskunnalliseen elämään ja kansanedustaja Sirpa Pietikäinen kestävästä kehityksestä, ei ihme, että jäsenmäärä nousi ensimmäisenä vuonna jo 31:een. Toimintaa voitiin jatkaa, varsinkin kun seuraavana vuonna saatiin Hämeenlinnan kaupungilta ja Naisliitolta toiminta-avustusta. Hämeenlinnan naisliittolaiset saattoivat osallistua sekä Naisliiton että Alatornion 90-vuotisjuhliin ja myös kevään Minna Canth -seminaariin.

Seuraavat vuodet toiminta jatkui yhtä aktiivisena: tutustuttiin peruskoulun opetukseen, vaihtoehtolääkkeisiin ja öljykasveihin, tehtiin teatteriretkiä Tampereelle ja Helsinkiin, osallistuttiin Naisjärjestöjen Keskusliiton laivaseminaareihin ja Naisten päivä -tilaisuuksiin, kuultiin pyhiinvaellus- ja energiaesitelmiä. Opeteltiin testamentti- ja perintöasioita. Golfattiin.

Vuonna 2000 Minna Canth -seminaari ja syyskokous olivat jälleen Hämeenlinnassa. Seminaarissa pääpuheenvuoron pitivät dosentti Kaija Lehmuskallio, joka puhui arvojen maailmasta, ja työministeri Tarja Filatov aiheenaan maahanmuuttajat ja syrjäytyneet. Seminaarin jälkeen oli kiertoajelu Aulangolla maisteri Seppo Saarisen opastuksella, iltajuhlaa isännöi Hämeenlinnan kaupunki, jonka tervehdyksen toi toimialajohtaja Juha Isosuo.

Uuden vuosituhannen ensimmäisiä Naisliiton tapahtumia olivat liiton 95-vuotisjuhlat vuonna 2002 Säätytalolla, jonne ministeri Maija Perho oli naisliittolaiset kutsunut. Siihen samoin kuin Vaasan syyskokoukseen myös hämeenlinnalaiset osallistuivat. Saman vuoden syksyllä tutustuttiin Hämeen lääninhallitukseen maaherra Tuula Linnainmaan opastuksella, ja syksy huipentui teatteri-iltaan Täällä Pohjantähden alla. Seuraavana vuonna kiinnostus kohdistui jo Verkatehtaaseen, jonka uutta tulemista projektipäällikkö Jouko Astor hahmotteli. Hämeenlinnan naisliittolaiset elivät ajassa.

Vuonna 2004 osaston puheenjohtaja Terttu von Weissenberg jätti puheenjohtajuuden. Hän oli ollut osaston puheenjohtajana kahdeksan vuotta, ja yhtä kauan myös liiton varapuheenjohtajana ja Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiön hallituksen jäsenenä.

Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Raili Toivanen. Jäseniä oli 30, joista aktiivisesti toimivia kolmannes. Osaston toiminta noudatti liiton peruslinjaa tarjoamalla kuukausittain hyvää ohjelmaa. Tapahtumista ilmoitettiin vuosikirjeellä ja paikallislehdessä. Liiton kevät- ja syyskokouksiin osallistuttiin, samoin seminaareihin.

Näkyvä tapahtuma Hämeenlinnassa ja samalla komea päätös Suomalaisen Naisliiton ja Maanpuolustus-koulutuksen henkistä maanpuolustusta vahvistavalle kurssisarjalle oli maanpuolustuspäivä Hattulan Parolannummella lokakuussa 2005. Edelliset päivät olivat olleet Vaasassa ja Helsingissä. Päivän järjestivät Naisliiton Hämeenlinnan ja Lahden osastot Etelä-Hämeen Maanpuolustuspiirin kanssa. Yhdistysten hyvä yhteistyö ja erinomaiset asiantuntijaluennoitsijat houkuttelivat Parolannummelle 110 naista eteläisestä ja Päijät-Hämeestä, Satakunnasta ja Keski-Suomesta.

Osasto järjesti syksyllä 2006 Minna Canth -seminaarin, jonka puhujina oli Hämeenlinnan ykkösnaiset ja -miehet Sirpa Pietikäisestä Johannes Koskiseen. Iltajuhlassa Terttu von Weissenberg esitti tiivisteen kirjoittamastaan 10-vuotishistoriikista.


Raili Toivasen luopuessa puheenjohtajuudesta uudeksi valittiin vuonna 2007 Ritva Rysä, joka oli kantanut päävastuun syksyn 2005 maanpuolustuspäivästä, sekä ollut vuosia Naisliiton hallituksen ja Opetusneuvos Vilkemaan Stipendisäätiön jäsen. Samana vuonna Suomalainen Naisliitto juhli 100-vuotistaivaltaan, ja Hämeenlinnan naisliittolaisia osallistui juhlaviikonlopun tapahtumiin: tasa-arvoministerin vastaanotolle Smolnassa ja 100-vuotisjuhliin Valkoisessa salissa. Täällä jaettiin myös kunniamerkkejä ansioituneille naisille. Yksi heistä oli Terttu von Weissenberg, joka sai liiton kultaisen ansiomerkin.

Vuonna 2008 Maila Perälahti, joka oli valittu Ritva Rysän jälkeen Naisliiton hallitukseen, osallistui Hämeenlinnan osaston edustajana europarlamentaarikko Pia-Noora Kaupin kutsumatkalle Brysseliin. Syksyn 2008 jäsenilloista kiinnostavin oli tutustuminen Hämeenlinnan ikääntymisstrategiaan 2009 - 2015. Keväällä 2009 joukko Hämeenlinnan naisliittolaisia osallistui Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen jäsenten kanssa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kutsumatkalle Strasbourgiin.  

Lokakuussa 2010 puheenjohtajuus vaihtui, ja 24 naisliittolaisen uudeksi puheenjohtajaksi tuli Heli Eskolin. Jo samana syksynä kirjailija Imbi Paju luennoi Suomenlahden sisarista pääkirjaston musiikkisalissa, joka täyttyi kuulijoista, sekä tutustuttiin Hämeenlinnan rakentamissuunnitelmiin. Seuraavana vuonna vietettiin ilta kauneuden ja hyvinvoinnin parissa, tehtiin kevätretki Sääksmäen Visavuoreen ja tutustuttiin Kiipulan kuntoutuskeskukseen uuden yhteistyökumppanin, Hämeenlinnan liike- ja virkanaisten kanssa. Toiseksi kumppaniksi tuli parin vuoden päästä Hämeenlinnan Lottaperinneyhdistys.

Vuonna 2011 emäntä Sirkka Nukari veti kirjaston musiikkisaliin täyteen kertoessaan, mitä kaikkea 90-vuotiaan naisen elämässä on. Se oli yleisölle avoin samoin kuin esitelmä Suomalaiset naiskirjailijat yhteiskunnan peilinä. Jäseniltaa vietettiin vammaisten monialaisessa palvelukeskuksessa Virvelinrannassa. Lisäksi tutustuttiin Helsingissä Naisjärjestöjen Keskusliiton 100-vuotisnäyttelyyn Naisten huoneet, ja samalla käytiin Naisliiton toimistossa Aurorankadulla.

Marraskuussa 2011 Naisliiton Hämeenlinnan osasto kutsui ylimääräisen kokouksen koolle päättämään toiminnan lakkauttamisesta; jäsenmäärä oli pienentynyt 21:een ja osanotto toimintaan laimentunut. Kokoukseen osallistui myös Suomalaisen Naisliiton puheenjohtaja Maija Kauppinen, joka lupautui, jos toiminta jatkuu ja Naisliiton Helsingin osasto antaa luvan, myös Hämeenlinnan osaston puheenjohtajaksi. Lupa tuli, ja osasto päätti jatkaa toimintaansa. 
Vuonna 2012 tutustuttiin YLE-Radio Hämeeseen, Lottaperinneyhdistyksen toimintaan ja Lotta-näyttelyyn, jonka huipentumana oli elokuva Lotan tarina, sekä vierailtiin Rautaruukissa, jossa pääaiheena oli ympäristöasiat. Syksyn avoin tilaisuus Museo Militariassa, jossa FT Maritta Pohls alusti aiheesta "Miten presidentin puolisosta Ellen Svinhufvudista tuli aktiivinen martta, lotta ja kalevalainen nainen, oli menestys. Vielä ennen vuoden vaihdetta tutustuttiin naisyrittäjien perustamaan Design-Kulmaan Palokunnankadulla.

Uuden puheenjohtajan myötä yhteistyö Hämeenlinnan liike- ja virkanaisten ja Lottaperinneyhdistyksen kanssa tiivistyi, ja uusiakin yhteistyökumppaneita tuli. Kevättalvella 2013 järjestettiin avoin tilaisuus Militariaan, jossa puhui aforistikko Maija Paavilainen, syksyllä FT Erkki Wuolijoki kertoi siellä isoäidistään Sylvi Wuolijoesta. Molemmissa oli paljon kuulijoita. Varsinainen koitos Hämeenlinnan osastolle oli kuitenkin Minna Canth -seminaarin ja syyskokouksen järjestäminen Verkatehtaalle. Seminaarissa puhuivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, pianisti Erkki Korhonen, kuvataiteilija Tuula Lehtinen ja rehtori Tiina Rosenberg. Seminaari onnistui: Tauno Marttinen -sali oli täynnä, keskustelu vireää ja ulkopuolisia ilahduttavan paljon. Kiinnostus Naisliittoon toi myös uusia jäseniä.

Seuraavana vuonna osasto sai uudet säännöt ja modernisoitui yhdistykseksi, jonka luottamushenkilöt valittiin määrävuosiksi - aikaisemmin luottamuskausia ei ollut rajattu. Myös ulospäin suuntautuminen lisääntyi, samoin tiedottaminen. Keväällä järjestettiin sosiaalisen median ABC, syksyllä Minna Canth on pop -tapahtuma Sibelius opiston tanssitaide-ryhmän kanssa. Avustusta näihin kahteen tapahtumaan saatiin Hämeenlinnan kaupungilta.

Loppusyksyllä esitettiin vielä Wetterhoffin Wanhassa kutomossa Tekla Hultinin elämästä kertova näytelmällinen sovitus, jolla juhlistettiin hänen 150. syntymävuottaan. Näyttelijä Emma Pajun lisäksi näytelmässä esiintyi neljä hämeenlinnalaista vaikuttajaa: kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, kehittämispäällikkö Mervi Friman sekä toimittajat Pirkko-Liisa Kastari ja Juha Kauppinen. Yhteistyökumppanina oli Naisten Pankki, rahallisesti tilaisuutta avusti Suomalainen Naisliitto. Paikalliset lehdet uutisoivat tilaisuuden hyvin, samoin kuin kevään 2015 vaalipaneelin, joka sekin oli Wanhassa Kutomossa. Paneeliin osallistuivat kaikki hämeenlinnalaisten puolueiden ykkösnaisehdokkaat. Kiitosta paneeli sai asiallisuudestaan sekä yleisöltä että panelisteilta.

Syksyn 2015 merkittävin innovaatio oli Minnan salonki eli lukupiiri. Se kokoontui alkuvuodet jäsenten kodeissa. Illan emäntä valitsee kirjan, jonka esittelee, selä tarjoaa kahvin nisun kera. Osanottajat maksavat pienen maksun, jolla tilkitään yhdistyksen kukkaroa. Tässä hämeenlinnalaiset naiset noudattavat Paavo Haavikkoa: Missä rahat loppuvat, ajattelu alkaa.

Lause mielessä Hämeenlinnan yhdistys järjesti keväällä 2016 toimintansa 20-vuotisjuhlan teemalla Sivellisyydestä seksuaalisuuteen. Se kulki punaisena lankana Minna Canthin ja Juhani Ahon  alias Arja ja Matti Nurmisen vuoropuhelussa, historioitsija Inka-Maria Laitalan Fredrika Wetterhoff -esitelmässä ja kirjailija Rosa Meriläisen puheessa Nainen ilman rajoja. Juhlaan osallistuivat hämeenlinnalaisten naisliittolaisten ja ystävien lisäksi Naisliiton kunniapuheenjohtaja sekä Naisliiton ja Helsingin osaston puheenjohtajat. Tervehdyksensä toi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. kaupungin onnittelun esitti valtuuston puheenjohtaja Sari Rautio.

Toinen näkyvä tapahtuma oli huhtikuinen lukumatinea, jossa Vanajaveden Opiston opiskelijat lukivat pääkirjaston musiikkisalissa pieniä elämätarinoita. Matinea liittyi Naisten Ääni -verkkohankkeeseen, jota kansalaisopisto tuki järjestämällä lukuvuoden mittaisen kirjoituskurssin. Sen ohjasi lausuja Tuula Salin. Lisäpontta Naisten Ääni sai syksyllä, jolloin Militarian tykkihalli täyttyi naisten äänistä. Liki 130 miestä ja naista kuunteli, itki ja nauroi, kun kahden sodan lotta Helvi Frick, balettikoreografi Ilmi Marttinen, hiihtolegenda Siiri Rantanen ja lehtori Terttu von Weissenberg kertoivat elämästään.

   

Hämeenlinnan naisliittolaiset ovat osallistuneet aktiivisesti myös emon, Suomalaisen Naisliiton toimintaan: seminaareihin, kevät- ja syyskokouksiin sekä liiton talous-, koulutus-, kirjasto- ja Naisten ääni -toimikuntiin. Liiton puheenjohtajana on toiminut Maija Kauppinen ja hallitustyöskentelyyn ovat osallistuneet Terttu von Weissenberg, Ritva Rysä, Maila Perälahti ja Heli Eskolin nykyisten Ritva Karinkosken, Ritva Passiniemen ja Maija Kauppisen lisksi. Terttu von Weissenberg, Ritva Rysä, Helvi Eskolin ja Maija Kauppinen ovat olleet myös Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiön hallituksen jäseniä. Kaksi viimeksi mainittua ovat edelleen.

< Joulukuu 2019 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
25262728293001
02030405060708
09101112131415
16171819202122
23242526272829
30310102030405
  • Naiset näkyviin

    Ajatus naisten elämäkertojen keräämisestä heräsi Suomalaisessa Naisliitossa syksyllä 2013. Idea hyväksyttiin ja se sai kannatusta ja myös rahoitusta niin, että jo maaliskuussa 2015 verkkojulkaisu Naisten ääni avautui. 

    Nyt naisten pienoiselämäkertoja on yli 750, joista15 kertoo hämeenlinnalaisista naisista. Heitä ovat kansanedustaja Lyyli Aalto, videotaiteilija Eija-Liisa Ahtola, kuvataiteilija Ester Helenius, kansanedustaja Tarja Filatov, lotta Helvi Frick, sosiaalineuvos Ritva Karinsalo, sotilaskotisisar Kirsti Ikonen, filosofian tohtori Katri Laine, kirjailija, dosentti Kaija Lehmuskallio, balettipedagogi Ilmi Marttinen, kansanedustaja Saara Mikkola, emäntä Sirkka Nukari, lehtori Terttu von Weissenberg, käsityökoulun perustaja Fredrika Wetterhoff ja rouva Sylvi Wuolijoki.  

    Kaikkien näiden ja yli 700 muun suomalaisnaisen elämäkerrat löytyvät klikkauksen päästä osoitteessa www.naistenaani.fi.

    Samasta osoitteesta löytyvät ohjeet myös kirjoittajille, elämän tarinan kertojille. Tule sinäkin mukaan ja kerro, mitä läheisesi - äitisi, sisaresi, työtoverisi, ystäväsi - on tehnyt, miten elänyt ja miten selviytynyt elämän haasteista.