Tietoa, yhdessäoloa ja yhteiskunnallista aktivointia

Suomalaisen Naisliiton syysliittokokouksessa 1995 heräsi kysymys, missä seuraava Minna Canth -seminaari ja syyskokous pidettäisiin. Kokouksen puheenjohtaja, tuolloin Vaasan Suomalaista Naisklubia edustanut lehtori Terttu von Weissenberg, ehdotti spontaaniin tapaansa uutta kotikaupunkiaan Hämeenlinnaa.

Ehdotus hyväksyttiin, ja järjestelyt jäivät Terttu von Weissenbergin, paluumuuttajan harteille. Kun seminaarin teemaksi muotoutui Naisen monet kasvot, hän keksi tapahtumapaikoiksi linnan ja Linnan. Ensimmäinen kohde oli Wetterhoffin Käsi- ja Taideteollinen oppilaitos, jossa kuultiin lisensiaatti Sinikka Peltovuoren esitys tekstiilitaiteilija Laila Karttusesta. Seuraavaksi mentiin Hämeenlinnan Naisvankilaan, johon naisliittolaiset tutustuivat johtaja Seppo Marttisen johdolla. Päivä jatkui Hämeen linnassa, jossa illallisen ohella kuultiin lausuja Päivi Räsäsen ja lastentarhanopettaja Riitta Kopran esityksiä.

Seuraavan päivän syyskokouksessa liiton puheenjohtajaksi valittiin toiminnanjohtaja Paula Starck, varapuheenjohtajaksi Terttu von Weissenberg. Helsingin osasto otti hänet ottolapsekseen, mutta alkoi pian liiton kanssa painostaa varapuheenjohtajaa perustamaan uuden osaston Hämeenlinnaan. Paula Starck, Hämeenlinnan kummi, auttoi.

Terttu von Weissenberg lähestyi ystävä- ja tuttavapiirinsä naisia kirjeellä, jossa esitteli Suomalaista Naisliittoa ja kertoi haluavansa perustaa sen osaston Hämeenlinnaan. Joukko naisia kokoontuikin hänen kotiinsa Villa Visamäkeen tammikuussa 1996, ja he päättivät yksimielisesti perustaa osaston.

 

Uuden osaston johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Terttu von Weissenberg, varapuheenjohtajaksi terveydenhoitaja Ritva Hilpelä, sihteeriksi lehtori Ritva Rysä, rahastonhoitajaksi psykiatrinen sairaanhoitaja Ritva Koskinen ja jäseneksi lastentarhaopettaja Riitta Kopra. Sisarukset vakuutusvirkailija Lilli Iirola-Pulkkinen ja yrittäjä Marianna Kämäri lupautuivat tilintarkastajiksi. Näin oli saatu toimihenkilöt. Seuraava kokous päätettiin pitää yleisötilaisuutena maaliskuussa Hämeenlinnan Taidemuseossa. Aiheena oli työelämä ja sen ongelmat, puhujana tasa-arvotoimiston ylitarkastaja Carita Heinänen. Tilaisuus sai myös julkisuutta: paikallislehdet uutisoivat tapahtuman ja Naisliiton jäsenlehti, Minna, kirjoitti uudesta, vireästä osastosta.

Taloudellisesti alkuvuodet olivat raskaita. Emo eli Naisliitto oli taloudellisissa vaikeuksissa, eikä pystynyt nuorikkoa auttamaan. Toimintaa toteutettiin hyvän tahdon varassa, tuttavuus- ja ystävyyssuhteiden avulla. Kerjuutakin harrastettiin, sillä jäsenmaksut eivät kattaneet toimintaa alkuunkaan. Osasto rekisteröityi ja keskittyi jäsenhankintaan.

Jo ensimmäisenä toimintavuonna Hämeenlinnan pieni osasto sai kutsun Eesti Naisliit´n ystävyysmatkalle Viron Viljandiin. Neljä hämeenlinnalaista – Terttu ja kolme Ritvaa eli Kopra, Koskinen ja Rysä – lähtivät matkaan helsinkiläissisarten kanssa. Matka perhevierailuineen ja hienoine ohjelmineen yllätti, ja vastavierailusta sovittiin. Se toteutui joulukuussa, jolloin 20 virolaisnaista tutustui Hämeenlinnan kaupungin hallintoon ja suomalaiseen tasa-arvoon. He kävivät myös Wetterhoffin oppilaitoksella, Sibeliuksen syntymäkodissa ja Riitta Kopran vetämässä päiväkodissa, jossa steppasivat ja lauloivat suomen ja viron kielellä. Hämeen Sanomat huomioi vierailun sanoin ja kuvin, samoin Minna-lehti.

Kun samana vuonna eduskunnan puhemies Sirkka-Liisa Anttila oli ollut kertomassa, miten EU toimii, maaherra Kaarina Suonio naisten vaikutuksesta yhteiskunnalliseen elämään ja kansanedustaja Sirpa Pietikäinen kestävästä kehityksestä, ei ihme, että jäsenmäärä nousi ensimmäisenä vuonna jo yli 30:n. Toimintaa voitiin jatkaa, varsinkin kun seuraavana vuonna saatiin Hämeenlinnan kaupungilta ja Naisliitolta toiminta-avustusta ja Taidemuseon johtaja Ulla Huhtamäki, naisliittolainen myös hän, avusti tilan saamisessa. Hämeenlinnan naisliittolaiset osallistuivat sekä Naisliiton että Alatornion 90-vuotisjuhliin ja myös kevään Minna Canth -seminaariin. Jäsenillassa tutustuttiin tietokoneiden maailmaan Koulutuskeskus Tavastian lehtori Ritva Rysän opastuksella ja joulujuhlaa vietettiin Hämeenlinnan pääkirkon tornissa pastori Harri Sortilan ja kanttori Jutta Silvennoisen seurassa. 

Seuraavat vuodet toiminta jatkui yhtä aktiivisena: tutustuttiin peruskoulun opetukseen opettaja Sinikka Virkin johdolla, vaihtoehtolääkitykseen teologian tohtori Esko Kilven luennolla. rypsiöljyyn Kankaisten öljykasvien toimitusjohtaja Timo Kämärin opastuksella ja muotiin Voglian tehtaalla Lammilla. Tehtiin teatteriretkiä Tampereelle ja Helsinkiin, vierailtiin Lahdessa, osallistuttiin Naisjärjestöjen Keskusliiton laivaseminaareihin ja Naisten päivän tilaisuuksiin, kuultiin energiaesitelmiä. Opeteltiin EU-asioita koordinaattori Leena Viukarin johdolla, kuultiin filosofian tohtori Helena Lehkosen esitys erityislahjakkaista oppilaista ja kirjastonhoitaja Raili Toivasen matkakertomus Santiago de Compostelasta. Golfattiin.

 

Vuonna 2000 Minna Canth -seminaari ja syyskokous olivat jälleen Hämeenlinnassa. Seminaarissa pääpuheenvuorot olivat dosentti Kaija Lehmuskalliolla, joka puhui arvojen maailmasta, ja työministeri Tarja Filatovilla, jonka aiheena olivat maahanmuuttajat ja syrjäytyneet. Seminaarin jälkeen oli kiertoajelu Aulangolla maisteri Seppo Saarisen opastuksella. Iltajuhlaa isännöi Hämeenlinnan kaupunki, jonka tervehdyksen toi toimialajohtaja Juha Isosuo. Hämeen Sanomat uutisoi seminaarin ja sen pääpuheet.

Seuraavana vuonna osallistuttiin Naisten Valmiusliiton järjestämään Naisten päivään. Perehdyttiin testamentti- ja perintöasioihin asianajaja Ruut Kallioisen opastuksella, retkeiltiin Iittalassa ja virkistäydyttiin näyttelijä Seela Sellan seurassa. Terttu von Weissenberg ja Raili Toivanen osallistuivat Naisliiton Golf-mestaruuskisaan Espoon Masterissa.

Uuden vuosituhannen ensimmäisiä Naisliiton isoja tapahtumia olivat liiton 95-vuotisjuhlat vuonna 2002 Säätytalolla, jonne ministeri Maija Perho oli naisliittolaiset kutsunut. Siihen samoin kuin Vaasan syyskokoukseen myös hämeenlinnalaiset osallistuivat. Saman vuoden syksyllä he tutustuivat Hämeen lääninhallitukseen maaherra Tuula Linnainmaan johdolla, ja syksy huipentui teatteri-iltaan Täällä Pohjantähden alla. Seuraavana vuonna kiinnostus kohdistui jo Verkatehtaaseen, jonka uutta tulemista projektipäällikkö Jouko Astor hahmotteli. Hämeenlinnan naisliittolaiset elivät ajassa.

Vuonna 2004 Terttu von Weissenberg jätti puheenjohtajuuden. Hän oli johtanut osastoa kahdeksan vuotta, ja ollut yhtä kauan myös liiton varapuheenjohtajana ja Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiön hallituksen jäsenenä. Ritva Rysä aloitti Hämeenlinnan edustajana Liiton ja stipendisäätiön hallituksessa.  

Hämeenlinnan osaston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Raili Toivanen, joka oli neljä vuotta aikaisemmin tullut hallitukseen Ritva Hilpelän tilalle. Muut hallituksen jäsenet olivat Ritva Koskinen, Marianna Kämäri, Riitta Lehtimäki, Riitta Kopra, Ritva Rysä ja Terttu von Weissenberg. Jäseniä oli 30, joista aktiivisesti toimivia kolmannes. Osaston toiminta noudatti liiton peruslinjaa tarjoamalla kuukausittain mielenkiintoista ohjelmaa. Tapahtumista ilmoitettiin vuosikirjeellä ja paikallislehdessä. Liiton kevät- ja syyskokouksiin osallistuttiin, samoin seminaareihin.

Näkyvä tapahtuma Hämeenlinnassa ja samalla komea päätös Suomalaisen Naisliiton, Maanpuolustus-koulutus-yhdistyksen ja Naisten Valmiusliiton maanpuolustusta vahvistavalle kurssisarjalle oli maanpuolustuspäivä Hattulan Parolannummella lokakuussa 2005. Sen järjestivät Naisliiton Hämeenlinnan ja Lahden osastot Etelä-Hämeen Maanpuolustuspiirin kanssa. Näiden hyvä yhteistyö ja erinomaiset asiantuntijaluennoitsijat houkuttelivat Parolannummelle 110 naista eteläisestä ja Päijät-Hämeestä, Satakunnasta ja Keski-Suomesta.

 

Raili Toivasen luopuessa puheenjohtajuudesta vuonna 2006 uudeksi valittiin Ritva Rysä, joka oli jo kantanut päävastuun edellä mainitusta maanpuolustuspäivästä. Osasto järjesti saman vuoden syksyllä seurakuntatalossa Minna Canth -seminaarin, jonka puhujina olivat Hämeenlinnan ykkösnaiset ja -miehet: europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, kansanedustaja Johannes Koskinen ja filosofi Johannes Ojansuu. Iltajuhlassa Vaakunassa kansanedustaja Satu Taiveaho nosti maljan Naisliiton 10-vuotiaalle osastolle ja Terttu von Weissenberg esitti tiivisteen kirjoittamastaan 10-vuotishistoriikista.

Seuraavana päivänä oli perinteiseen tapaan Naisliiton syyskokous. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisen lisäksi kokouksessa oli myös hallituksen erovuoroisten jäsenten vaali. Heihin kuului varapuheenjohtaja, joksi olivat ehdolla syyttäjä Ritva Santavuori ja filosofian maisteri Maijaliisa Kaistila, edellinen maaseutuosastojen, jälkimmäinen Helsingin osaston ehdokas. Äänestyksen voitti Ritva Santavuori, minkä seurauksena helsinkiläiset poistuivat kokouksesta.

Tapahtuma kuvaa eripuraa, mikä aika ajoin leimahtaa pääkaupungin ja maaseudun naisliittolaisten välillä. Seuraavana vuonna järjestettiin kuitenkin jo sovussa Suomalainen Naisliiton 100-vuotisjuhlat. Hämeenlinnan naisliittolaisia osallistui juhlaviikonlopun tapahtumiin: tasa-arvoministerin vastaanotolle Smolnassa ja juhliin Valkoisessa salissa. Siellä jaettiin myös kunniamerkkejä ansioituneille naisille. Yksi heistä oli Hämeenlinnan Terttu von Weissenberg, joka sai liiton kultaisen ansiomerkin.

Seuraavana vuonna Ritva Rysä ja tilintarkastaja Maila Perälahti osallistuivat Naisliiton hallituksen ja Hämeenlinnan osaston edustajina europarlamentaarikko Pia-Noora Kaupin kutsumatkalle Brysseliin. Syksyn 2008 jäsenilloista kiinnostavin oli tutustuminen jäsenen, vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Heli Eskolinin johdolla Hämeenlinnan vuosien 2009–2015 ikääntymisstrategiaan. Keväällä 2009 Hämeenlinnan naisliittolaisia osallistui Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen jäsenten kanssa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kutsumatkalle Strasbourgiin. 

 

Lokakuussa 2010 puheenjohtaja vaihtui, ja 24 naisliittolaisen uudeksi puheenjohtajaksi tuli Heli Eskolin. Jo samana syksynä kirjailija Imbi Paju luennoi Suomenlahden sisarista pääkirjaston musiikkisalissa, joka täyttyi kuulijoista, sekä tutustuttiin Hämeenlinnan rakentamissuunnitelmiin. Seuraavana vuonna vietettiin ilta kauneuden ja hyvinvoinnin parissa, tehtiin kevätretki Sääksmäen Visavuoreen ja tutustuttiin Kiipulan kuntoutuskeskukseen uuden yhteistyökumppanin, Hämeenlinnan Liike- ja virkanaisten kanssa. .

Kevättalvella 2011 emäntä Sirkka Nukari veti kirjaston musiikkisaliin täyteen kertoessaan, mitä kaikkea 90-vuotiaan naisen elämään kuuluu. Se oli yleisölle avoin samoin kuin toimittaja Maija Kauppisen esitelmä suomalaisista naiskirjailijoista yhteiskunnan peilinä. Jäseniltaa vietettiin vammaisten monialaisessa palvelukeskuksessa Virvelinrannassa. Hämeenlinnalaiset tutustuivat myös Helsingissä Sederholmin talossa olleeseen Naisjärjestöjen Keskusliiton 100-vuotisnäyttelyyn Naisten huoneet ja vierailivat samalla Naisliiton toimistossa Aurorankadulla. Toinen syksyn vierailu suuntautui Tampereelle, jossa ohjelmassa oli teatteria ja päivällinen.

Marraskuussa 2011 Naisliiton Hämeenlinnan osasto kutsui ylimääräisen kokouksen koolle päättämään toiminnan lakkauttamisesta; jäsenmäärä oli pienentynyt 21:een ja osanotto toimintaan laimentunut. Kokoukseen osallistui myös Suomalaisen Naisliiton puheenjohtaja Maija Kauppinen, joka lupautui, jos toiminta jatkuu ja Naisliitto antaa luvan kaksoisjäsenyydelle, myös osaston puheenjohtajaksi. Lupa tuli, ja osasto päätti jatkaa toimintaansa.
Vuonna 2012 naisliittolaiset tutustuivat YLE-Radio Hämeeseen, Autokeskuksen toimintaan ja Lottaperinneyhdistyksen Lotta-näyttelyyn, jonka huipentumana oli elokuva Lotan tarina. Syksyllä vierailtiin Hämeenlinnan Liike- ja virkanaisten kanssa Rautaruukissa Ruukin ympäristöjohtaja Helena Kivi-Koskisen ja Hämeenlinnan tehtaan ympäristö- ja energiapäällikkö Minna Uosukaisen opastuksella. Syksyn avoin tilaisuus oli Museo Militariassa, jossa filosofian tohtori Maritta Pohls kertoi, miten presidentin puolisosta Ellen Svinhufvudista tuli aktiivinen martta, lotta ja kalevalainen nainen. Vielä ennen vuoden vaihdetta tutustuttiin naisyrittäjien perustamaan Design-Kulmaan Palokunnankadulla.

 

Uuden puheenjohtajan myötä yhteistyö Hämeenlinnan liike- ja virkanaisten ja Lottaperinneyhdistyksen kanssa tiivistyi. Tapahtumia järjestettiin yhdessä, ja kaikkien kolmen toiminnasta tiedotettiin jäsenkirjeissä.  Myös yhteiskumppanuutta Kalevalaisten Naisten ja Marttaliiton kanssa viriteltiin. Hallitukseen kuuluivat puheenjohtajan lisäksi tutut Heli Eskolin ja Ritva Rysä, sairaanhoitaja Alisa Muilu sekä uusina pankinjohtaja Raija Lindén ja pankkivirkailija Marja Miettinen.

Kevättalvella 2013 järjestettiin Militariassa kaksi avointa tilaisuutta: kirjailija Maija Paavilainen puhui anoppi- ja mummologiasta ja kirjailija, filosofian tohtori Sirkka-Liisa Ranta naisten töistä 1860–1960-luvuilla. Liike- ja virkanaisten puheenjohtaja Helena Mykrä järjesti molempien yhdistysten jäsenille hyvinvointi-illan ja tietokirjailija Tarja Lappalainen kertoi Luther-talossa Pohjois-Norjassa asuvien ruijansuomalaisten elämästä. Syksyllä filosofian tohtori Erkki Wuolijoki kertoi Militariassa isoäidistään Sylvi Wuolijoesta.

Varsinainen vuoden koitos Hämeenlinnan osastolle oli Minna Canth -seminaarin ja syyskokouksen järjestäminen Verkatehtaalla. Seminaarin teemana oli Lokaalisti ja globaalisti, mistä puhuivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, pianisti Erkki Korhonen, kuvataiteilija Tuula Lehtinen ja rehtori Tiina Rosenberg. Seminaari onnistui: Tauno Marttinen -sali oli täynnä, keskustelu vireää ja ulkopuolisia ilahduttavan paljon. Päivän kruunasi illanvietto ravintola Verassa, jossa musiikista vastasi saksofonisti Yrjö Hauskala. Osaston rahavaroja kartutettiin Ritva Rysän lahjoitushattuhuutokaupalla, jonka meklarina toimi yhdistyksen jäsen, akateeminen sihteeri Kirsti Ikonen. Seminaari sai julkisuutta, Naisliitto uusia jäseniä.

Seuraavana vuonna osasto sai uudet säännöt ja modernisoitui osastosta yhdistykseksi, jonka luottamushenkilöt valittiin määrävuosiksi – aikaisemmin luottamuskausia ei ollut rajattu. Myös ulospäin suuntautuminen lisääntyi, samoin tiedottaminen, kun yhdistys sai omat kotisivut. Myös Hämeenlinnan omat lehdet, Hämeen Sanomat ja Kaupunkiuutiset, kertoivat tapahtumista.

Keväällä kuultiin sosiaalineuvos Ritva Karinsalon esitelmä ensi- ja turvakotien toiminnasta ja järjestettiin Hämeenlinnan liike- ja virkanaisten kanssa sosiaalisen median ABC. Elokuussa oli Minna Canth on pop -tapahtuma Sibelius opiston musiikki- ja tanssitaiteen osastojen kanssa. Kirjailija Minna Maijala kertoi uudesta kirjastaan Hellä, herkkä, hehkuvainen Minna Canth ja muusikko Petri Keinonen lauloi Kati Kotilaisen säveltämän, yhdistyksen tilaaman Minna räpin. Lokakuussa yhdistyksen jäsen, insinööri Arja Lankinen kertoi työstään Maanmittaushallituksessa.  

Loppusyksyllä esitettiin vielä Wetterhoffin Wanhassa kutomossa Tekla Hultinin elämästä kertova näytelmällinen sovitus, jolla juhlistettiin hänen 150. syntymävuottaan. Näyttelijä Emma Pajun lisäksi näytelmässä esiintyi neljä hämeenlinnalaista vaikuttajaa: kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, HAMKin kehittämispäällikkö Mervi Friman sekä Hämeen Sanomien toimittaja Pirkko-Liisa Kastari ja ympäristötoimittaja Juha Kauppinen. Yhteistyökumppanina oli Naisten Pankki, rahallisesti tilaisuutta avusti Suomalainen Naisliitto. Paikalliset lehdet uutisoivat tilaisuuden hyvin, samoin kevään 2015 vaalipaneelin, joka sekin oli Wanhassa Kutomossa. Paneeliin osallistuivat kaikki hämeenlinnalaisten puolueiden ykkösnaisehdokkaat. Kiitosta paneeli sai asiallisuudestaan sekä yleisöltä että panelisteilta.

Kesällä toteutui jäsenten toivoma retki Taidekoti Kirpilään Helsinkiin. Samalla kertaa tutustuttiin Naisliiton toimistoon ja sen muotokuvagalleriaan ja kirjastoon. Syksyllä paikallisena tutustumiskohteena oli Hämeen ammattikorkeakoulu ja sen muotoiluosasto. Yhteyshenkilönä oli HAMKin strategiapäällikkö Mervi Friman. .  

Syksyn 2015 merkittävin innovaatio oli lukupiirin, Minnan salongin perustaminen. Se kokoontui alkuvuosina jäsenten kodeissa. Illan emäntä valitsi kirjan, jonka esitteli, sekä tarjosi kahvin kera nisun. Osanottajat antoivat pienen maksun, jolla tilkittiin yhdistyksen laihaa kukkaroa. Minnan salongista on verkkosivuillamme oma lukunsa.

 

Tasa-arvon päivänä keväällä 2016 Hämeenlinnan yhdistys järjesti toimintansa 20-vuotisjuhlat teemalla Siveellisyydestä seksuaalisuuteen. Se kulki punaisena lankana Minna Canthin ja Juhani Ahon alias näyttelijöiden Arja ja Matti Nurmisen vuoropuhelussa, historioitsija Inka-Maria Laitilan Fredrika Wetterhoff -esitelmässä ja kirjailija Rosa Meriläisen puheessa Nainen ilman rajoja. Juhlaan osallistuivat Hämeenlinnan naisliittolaisten ja heidän ystäviensä lisäksi Naisliiton kunniapuheenjohtaja Leena Krohn sekä Naisliiton puheenjohtaja Leena Ruusuvuori miehineen ja Helsingin yhdistyksen puheenjohtaja Maritta Pohls. Tervehdyksen toi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, kaupungin onnittelun valtuuston puheenjohtaja Sari Rautio. Yhdistyksen perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja Terttu von Weissenberg kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Musiikista vastasi RRR-trio Noora Herrasen johdolla.

Toinen näkyvä tapahtuma oli huhtikuinen lukumatinea, jossa Vanajan opiston opiskelijat lukivat pääkirjaston musiikkisalissa kirjoittamiaan pieniä elämätarinoita. Matinea liittyi Suomalaisen Naisliiton Naisten Ääni-verkkohankkeeseen, jota Vanajan Opisto tuki järjestämällä lukuvuoden mittaisen kirjoituskurssin. Sen ohjasi lausuja Tuula Salin. Naisten Ääni -hanketta oli markkinoitu jo edellisenä syksynä pääkirjaston musiikkisalissa kirjailijoiden Taija Tuomisen ja Hilja Mörsärin avustuksella. Lisäpontta se sai syksyllä, jolloin Militarian tykkihalli täyttyi naisten äänistä. Liki 130 naista ja miestä kuunteli, itki ja nauroi, kun kahden sodan lotta Helvi Frick, balettikoreografi Ilmi Marttinen, hiihtolegenda Siiri Rantanen ja lehtori Terttu von Weissenberg haastattelijoinaan päätoimittaja Terttu Häkkinen, apulaisrehtori Helena Marttinen ja kuvataiteilija Kristiina Kostia, pankkivirkailija Tuulikki Ritvanen ja Maija Kauppinen kertoivat elämästään. Viides kutsuttu, emäntä Sirkka Nukari ei jaksanut tulla tilaisuuteen, mutta toimittaja Tuula Heinänen kertoi hänen tarinansa. Naisten Äänen kehittäjä Maritta Pohls kertoi hankkeesta ja sanataideohjaaja Päivä Haanpää antoi sytykkeitä kirjoittajille.

Hämeenlinnalaisten elämäkertoja onkin runsaasti Naisten Äänen verkkosivuille; edellä mainittujen lisäksi sieltä löytyvät muun muassa yrittäjä Fredrika Wetterhoffin, kansanedustaja Saara Mikkolan, kansanedustaja Tarja Filatovin, dosentti Kaija Lehmuskallion, sosiaalineuvos Ritva Karinsalon sekä yhdistys- ja yhteiskunnallisen vaikuttajan Kirsti Ikosen elämäkerrat. 

Vuoden mainittaviin tapahtumiin kuuluu myös huhtikuinen retki pääkaupunkiin, jossa vierailtiin Aira Samulinin esteettömässä kodissa sekä syksyllä pääkirjastossa pidetty Vesi vanhin voitehista -iltapäivä, joka järjestettiin yhteistyössä Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen, Hämeenlinnan Seudun liike- ja virkanaisten ja kirjaston kanssa. Pääesitelmän piti Vanajavesisäätiön pääsihteeri Sanni Manninen Johansen, valokuvaaja Elisa Putti näytti luontokuviaan, Tuula Salin lausui luontorunoja, osaston varapuheenjohtaja Heli Eskolin luki voiteen luvun ja Toriapteekin apteekkari Marketta Uitto lahjoitti arpajaiskorin. Tapahtuma liittyi kaupungin Luonto- ja vesi -teemavuoteen, ja yhdistys sai siihen kaupungilta tukirahaa.

 

Vuoden 2017 aloitti Naiskeksijöiden ilta Museo Skogsterissa. Yhteistyökumppanina oli Quin-Suomi, aiheina keksijänaiset Suomessa ja Virossa. Yhdistyksistään kertoivat Quin-Suomen tiedottaja Maila Hakala ja Quin-Eestin presidentti Anne-Mari Rannamäe. Innovatiivisia keksintöjään esittelivät kätilö-sairaanhoitaja Eija Pessinen, yrittäjä-keksijä Hanna Sissala, tutkijayliopettaja Annukka Pakarinen ja Anne-Mari Rannamäe. Tilaisuuden juonsi yhdistyksemme jäsen Mervi Friman.  

Maaliskuun alussa Hämeenlinnan Naisliitto järjesti 90 vuotta täyttävän Vanjaveden Opiston kanssa Naistenpäivän juhlan Raatihuoneelle. Ohjelman aloitti Vanajaveden Opiston tanssiryhmä, minkä jälkeen opiston rehtori Outi Itäluoma toivotti vieraat tervetulleiksi. Kaupungin tervehdyksen toi sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko, virtuaalisen EU-tervehdyksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Sanataideohjaaja Päivi Haanpää kertoi opiskelusta kansalaisopistossa, äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan professori Liisa Tainio naisen kielestä ja lausuja Tuula Salin kysyi, voiko rouva olla rouva vaikka ei ole rouva. Juhlan jälkeen maisteltiin emäntä Pirjo Päivärinnan loihtimia Hämeen luonnon ja veden makuja Raatikellarissa. Osanottajia oli noin sata.

Pian juhlien jälkeen oli kunnallisvaalipaneeli Wetterhoffin Vanhassa kutomossa yhdessä Hämeenlinnan Liike- ja virkanaisten ja Zontakerhon kanssa. Vaalipanelisteina oli seitsemän naista ja yksi mies, jotka edustivat kaikkia Hämeenlinnan kahdeksaa puoluetta. Haastattelijoina toimivat jäsenemme, toimittajat Pirkko Keskinen ja Kirsti Pohjonen. Osallistujia oli lähes 60.

Syyskausi alkoi Museo Militariassa avoimella yleisötilaisuudella, joka aloitti Suomi 100 -juhlavuoden luentosarjan. Sen suojelijaksi oli saatu yhdistyksemme hallituksen jäsenen Kirsti Ikosen yhteiskuntasuhteiden avulla ministeri Elisabeth Rehn, joka myös piti ensimmäisen luennon naisten roolista rauhan, oikeuden ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Kuulijoita oli ennätysmäärä: 138. Samaan sarjaan kuului myös jäsenemme, filosofian tohtori Karmela Bélingin alustus naiskagaaleista, jotka vaikuttivat 1900-luvun alusta 1940-luvulle saakka..

Lokakuussa Suomalainen Naisliitto juhli 110 vuottaa Finlandia-talossa. Ohjelma oli tasokas: europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari toi EU:n tervehdyksen ja kansanedustaja Eva Biaudet Naisjärjestöjen Keskusliiton tervehdyksen. Myös yhdistyksemme osallistui aktiivisesti: Maija Kauppinen kertoi kirjoittamastaan uunituoreesta historiasta, Tuula Salin lausui ja Kirsti Pohjonen juonsi tilaisuuden. Myös juhlien valokuvaaja Elisa Putti on hämeenlinnalainen.

Aktiivisen yhdistysvuoden päätti perinteiseen tapaan pikkujoulu ravintola Piparkakkutalossa. Lounasvieraana oli hallintonotaari Kaija Lehtinen, joka kertoi työstään poliisina. Lisäksi Kaija Lehmuskallio, jäsenemme hänkin, kertoi keväällä ilmestyneestä romaanistaan Nokkosmadonna.

Hämeenlinnan Naisliittoon kuuluu – kuten muihinkin Naisliiton jäsenyhdistyksiin – eri ammateissa toimivia/toimineita kiinnostavia naisia. Niinpä yhdistyksessä on ollut tapana kutsua kaksi kertaa vuodessa – pikkujoulussa ja vuosikokouksessa – joku jäsen kertomaan työurastaan ja/tai harrastuksestaan. Tavan aloitti pikkujouluna 2012 Naisliiton kunniapuheenjohtaja Leena Krohn, joka kertoi työstään Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteerinä. Seuraavina vuosina kuultiin näyttelijä Arja Nurmista Hämeenlinnan Unicef-vuosista, Naisliiton puheenjohtaja Leena Ruusuvuorta, Aamulehdessä uransa tehnyttä toimittaja Kirsti Pohjosta, kuvataiteilija Kristiina Kostiaa ja Vanajavesi-säätiön pääsihteeri Sanni Manninen Johansenia. Vuonna 2018 kirjastoneuvos Sinikka Sipilä kertoi kansainvälisestä työstään kehitysmaissa ja IFLAn varapuheenjohtajana.

Vuosikokousesitelmät aloitti vuonna 2014 pankinjohtaja Raija Lindén, joka kertoi Naisten pankista. Seuraavana vuonna vuorossa oli Sibelius-opiston vararehtori Helena Marttinen, sen jälkeen Kanta-Hämeen sosiaalipäivystyksestä kertova sosiaalityöntekijä Pipsa Häkkinen ja musiikkipedagogi, Sibelius-opiston musiikkileikkikoulun perustaja Lotta Jaanu. Vuonna 2017 taidehistorioitsija Mira Arkko valotti työtään taidemuseossa ja seuraavana keväänä varatuomari Miina Vuorela tietään asianajajaksi.

 

Kesäkuussa 2018 Hämeenlinnan yhdistys teki historiaa järjestäessään valtakunnalliset kesäpäivät.  Naisliiton edellisistä kesäpäivistä oli 70 vuotta, ja järjestäjänä Hämeenlinna oli ensimmäistä kertaa, Päivien teema oli Hämeenlinna – naisten kaupunki ja tapahtumapaikkoina Museo Militaria, jossa oli avajaiset ja kenttälounas, Aulanko ja Raatihuone. Sen valtuustosalissa Hämeenlinnan kahdeksan Hämeenlinnan ykkösnaista – ympäristöasiantuntija Heli Jutila, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko, kaupunginvaltuutettu Helena Lehkonen, lyseon rehtori Pieta Tukkimäki-Hilden, Museo Militarian johtaja Miia-Leena Tiili, Ars-Hämeen toiminnanjohtaja Sirpa Taulu ja Vekka-Liikenteen toimitusjohtaja Karoliina Vekka – keskustelivat päivän teemasta sosiaalineuvos Ritva Karinsalon johdolla. Ohjelmassa oli myös bussikierros Parolannummelle, Hattulaan ja Aulangolle, jonka Ruusu-paviljongissa kuultiin huilisti Eeva Kunnaksen soittoa, kaupungin vastaanotto Raatihuoneen juhlasalissa ja illanvietto sen kellarissa hämäläisherkkuja maistellen. Seuraavan päivän sunnuntain, aloitti jäsenemme omaishoidon vastaavan Kaarina Hauskalan pihajumppa. Sitä seurasi keskustelu Quo vadis, Naisliitto, jonka vetivät jäsenemme Ritva Karinsalo ja Ritva Passiniemi. Sen jälkeen ohjelmassa oli opastetut kierrokset Taidemuseossa ja Sibeliuksen syntymäkodissa. Päiville osallistui yli 80 naista, joista valtaosa naisliittolaisia eri puolilta Suomea. Ohjelma ja järjestelyt saivat Liitolta ja osallistujilta paljon kehuja.

Toinen hallituksen työllistävä asia oli Hämeenlinnan ja Helsingin naisliittolaisten sekä Tampereen Saskioiden kolmen päivän matka Viroon elo-syyskuun vaihteessa. Matkan päätavoitteena oli yhteyksien luominen Eesti Naisliitt´oon. Se onnistui: heidän puheenjohtajansa Siiri Oviir ja joukko jäseniä tavattiin yhteisellä varhaispäivällisellä Leib-ravintolassa ja seuraavana päivänä esittelykierroksella Viron parlamenttitalossa. Viron ohjelmaan kuului myös opastettu kierros Taidemuseo Kumussa ja musikaali Viulunsoittaja Estonia-kansallisoopperassa, bussimatka Tarttoon, jossa tutustuttiin kaupunkiin ja sen upouuteen Rahva Muuseumiin ja illallistettiin Tarton liike- ja virkanaisten kanssa. Matkalle osallistui 41 naista.

Vireän toimintavuoden tapahtumista mainittakoon kolme avointa yleisötilaisuutta: keskustelu Wetterhoffin Wanhassa kutomossa 110-vuotiaan Suomalainen Naisliiton historiasta Valkoisia variksia ja helmikanoja, tohtori Minna Maijalan esitelmä Kohti vuoden 1918 sotaa ja taidehistorioitsija Leena Ahtola-Moorhousen luento Helene Schjerfbeckistä. Viimeksi mainittu oli äänitettävä luentosalin lisäksi kahteen muuhun saliin, sillä kuulijoita tuli museon ennätys: 123 naista ja miestä.  

Minnan salongin emännän, psykoterapeutti Leena Rönkön idea koota Suomen naiskirjailijoiden TOP 101 kirjaesittelyt löytyvät kotisivujemme omasta erillisestä osiosta. Maininnan ansaitsee myös  yhdeksän hämeenlinnalaisen lukupiirin yhteinen ilta helmikuussa kirjaston musiikkisalissa sekä tutustuminen edellisvuosien tavoin Art Gallerian ja Taidemuseon näyttelyihin toiminnanjohtaja Sirpa Taulun ja taidehistorioitsija Mira Arkon, opastuksella. He ovat jäseniämme, samoin kuin Miina Vuorela, joka kertoi kevään jäsenillassa edunvalvontavaltuutuksesta, hoitotahdosta ja testamenteista.  

Kaikista yhdistyksen jäsen- ja yleisötapahtumista kerrotaan laajemmin Suomen Naisliiton Hämeenlinnan yhdistyksen verkkosivuilla Tapahtuneet ja Kuvagalleria -otsikoiden alla.

Aktiivisen verkostoitumisen ja päivitettyjen verkkosivujensa ansiosta Hämeenlinnan yhdistyksen jäsenmäärä ylitti vuoden 2016 lopussa 50:n ja kaksi vuotta myöhemmin 65:n.

Tämä ei olisi onnistunut ilman aktiivisia, nais- ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita jäseniä sekä kaupunkinsa tuntevaa ja innovatiivista hallitusta.

Hallitukseen ovat kuuluneet 2010-luvulla edellä mainittujen Ritva Rysän ja Heli Eskolinin lisäksi Alisa Muilu, Maila Perälahti, Raija Lindén, Marja Miettinen, Helena Marttinen, Kirsti Ikonen, Arja Lankinen, Ritva Karinsalo, Kaija Lehtinen ja laborantti Tuula Kettunen. Heistä Heli Eskolin ja Ritva Karinsalo ovat olleet varapuheenjohtajina, Heli Eskolin sihteerinä ja Raija Lindén ja Arja Lankinen rahastonhoitajina. Puheenjohtajina ovat olleet Ritva Rysä, Heli Eskolin ja Maija Kauppinen. Toiminnantarkastajina ovat toimineet Terttu von Weissenberg ja Maila Perälahti.

Hämeenlinnan naisliittolaiset ovat osallistuneet aktiivisesti myös emon, Suomalaisen Naisliiton toimintaan: seminaareihin, kevät- ja syyskokouksiin. He ovat toimineet liiton johdossa ja hallituksessa: Terttu von Weissenberg oli kuusi vuotta varapuheenjohtaja, Maija Kauppinen neljä vuotta puheenjohtajana ja kuusi vuotta hallituksessa, Ritva Rysä, Maila Perälahti, Heli Eskolin, Kirsti Pohjonen ja Ritva Karinsalo hallituksessa. Yhdistyksen jäseniä on myös kaikissa kuudessa liiton toimikunnissa: viestintä-, talous-, kirjasto-, ohjelma- ja Naisten Ääni-toimikunnissa sekä Minnan toimitusneuvostossa. Ritva Rysä, Heli Eskolin ja Maija Kauppinen ovat olleet myös Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiön hallituksen jäseninä, viimeksi mainittu myös Minnan päätoimittajana.  

Nykyiset, vuoden 2020 toimikuntien jäsenet ovat nähtävissä kotisivujemme Yhdistyksemme-välilehden Toimikunnat-osion kautta.