Tapahtumat


Naisjärjestöt ovat merkittävä osa yhteiskuntaa

 

Suomalaisen Naisliiton 110-vuotisjuhlakokouksessaan 20.lokakuuta hyväksymä julkilausuma.

 Naisjärjestöt ovat merkittävä osa kansalaisyhteiskuntaa. 110 vuotta täyttävä Suomalainen Naisliitto vaatii, että ne otetaan mukaan päätösten valmisteluun ja taataan niille riittävät varat. 

Naisjärjestöjä ei ole virallisesti tunnustettu osaksi kansalaisyhteiskuntaa. Esimerkiksi oikeusministeriöön perustetussa kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa ei ole varsinaista naisjärjestöjen edustajaa. Neuvottelukunnassa olevat kaksi edustajaa eivät ole naisjärjestöjen vaan ihmisoikeus- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen mandaatilla. 

Monimutkaistuvassa maailmassa viranomaisia täydentää kansalaisyhteiskunta, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä ja demokratiaa luoden näin hyvinvointia. Vapaaehtoistyötä täydentämään tarvitaan kuitenkin riittävät taloudelliset resurssit. Suomalainen Naisliitto vaatii, että naisjärjestöt hyväksytään vihdoinkin viralliseksi osaksi kansalaisyhteiskuntaa ja rahoitus palautetaan entiselle tasolle. Leikkausten aika on ohi. 

Naisjärjestöt ovat toimineet jo 160 vuotta yhteisöjensä hyväksi osana kansalaisyhteiskuntaa. Vanhin edelleen toimiva yhdistys on vuodelta 1855. Se perustettiin auttamaan lapsia ja huonompiosaisia sekä edistämään erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä. Samoin aloitti moni muukin naisyhdistys. Nykyään naisjärjestöjen kirjo on moninainen neuvonta-, auttamis-, ammatti-, naisasia-, liikunta-, kulttuuri ja maahanmuuttajajärjestöistä poliittisiin naisjärjestöihin. 

Järjestöjä yhdistävät Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Nytkis sekä neuvontajärjestöt tekevät merkittävää työtä muun muassa kasvattamalla naisten osuutta päätöksenteossa, palkkatasa-arvon saavuttamisessa, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä ja näkyväksi tekemisessä sekä naisten arjen helpottamisessa.  Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenenä Suomalainen Naisliitto jatkaa naisten valistusta sekä naisten työn ja saavutusten näkyväksi tekemistä seminaareissaan, Naisten Äänen verkkosivuilla ja Minna-lehdessä.

Lisätietoja: Maija Kauppinen, Suomalaisen Naisliiton hallituksen jäsen, puh. 050 529 2473.

14.7.2017 Naisten Ääni -keskustelu Porin SuomiAreenassa 

Perjantaina 14. heinäkuuta kello 11.45-13.00 on Naisten Ääni/Kvinnor Berättar -keskustelu Porin SuomiAreenassa Eetunaukion lavalla. Keskustelussa esitetään katkelmia Naisten Ääni -verkkokirjoituksista, ja esitysten välillä kansanedustajat keskustelevat niiden teemoista: koulutuksesta, sota-ajan tunnelmista sekä jälleenrakennuksen ja hyvinvointi-Suomesta sihdaten samalla kohti tulevaisuutta. Katkelmia esittävät Naisliiton yhdistysten jäsenet Teija Anneli Jokipii Oulusta, Maria Hukkamäki Jyväskylästä ja Sofia Pohls Helsingistä, heitä kommentoivat kansanedustajat Eva Biaudet, Maarit Feldt-Ranta ja Saara-Sofia Siren. Tilaisuuteen on avoin pääsy, mutta se myös televisioidaan. 

7.9.2017 Werner Holmbergin näyttely Taidemuseossa  

Torstaina 7.syyskuuta kello 16-18 tutustumme jäsenemme, taidehistorioitsija Mira Arkon opastuksella Hämeenlinnan Taidemuseossa kotimaisen maisemataiteen mestarin Werner Holmbergin töihin. Näyttely on Taidemuseon Suomi 100-juhlavuoden näyttely, ja esillä on Holmbergin tunnetuimpia teoksia, joihin kuuluvat vehmaat näkymät Düsseldorfin seudulta ja Norjasta sekä tietysti Hämeen ja Pirkanmaan maisemat. Yhdistys maksaa opastuksen, mutta jokainen pääsymaksunsa. Näyttelykierroksen jälkeen keskustelemme näkemästämme Isossa huvilassa. - Tervetuloa! 

24.8.2017 Elisabeth Rehn Museo Mitariassa 

Torstaina 24. elokuuta kello 18 - 20 Elisabeth Rehn kertoo kokemuksistaan Suomen ja koko maailman ensimmäisenä puolustusministerinä. Luento kuuluu Museo Militarian tämän vuoden luentosarjaan Tukijoukkoja ja taisteluita - naiset maanpuolustuksen toimijoina, ja sen järjestää Suomalaisen Naisliiton Hämeenlinnan yhdistys MIlitarian kanssa. Tilaisuus on Tykistöhallissa ja kaikille avoin.

 2.11.2017 Naiskagaali-ilta Museo Militariassa 

Torstaina 2. marraskuuta kello 18 - 20 FT Karmela Bélinki kertoo vuosisadan alussa toimineesta naisten salaseurasta, naiskagaaleista, joka vaikutti osaltaan naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden saamiseen ja jopa Suomen itsenäistymiseen. Luento kuuluu Museo Militarian tämän vuoden luentosarjaan Tukijoukkoja ja taisteluita - naiset maanpuolustuksen toimijoina, ja sen järjestää Suomalaisen Naisliiton Hämeenlinnan yhdistys MIlitarian kanssa. Tilaisuus on Tykistöhallissa ja kaikille avoin.  

20.10.2017 Suomalaisen Naisliiton juhlavuosikokous Helsingissä.  

21.10.2017 Suomalaisen Naisliiton 110-vuotisjuhla Finlandia-talolla Helsingissä.

< Heinäkuu 2017 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
26272829300102
03040506070809
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31010203040506