Valkoisia variksia ja helmikanoja

on kirja 110-vuotiaasta Suomalaisesta Naisliitosta ja sen valistuneista naisista. He lähtivät rohkeasti parantamaan naisten asemaa aikana, jolloin nainen oli miehensä holhouksen alainen, hänellä ei ollut kunnallista äänioikeutta eikä pääsyä julkiseen virkaankaan.

Ne kaikki - ja paljon muutakin - naiset ovat saneet sitkeällä yhteistyöllä.
Valkoisia variksia ja helmikanoja onkin kirja naisten välisestä solidaarisuudesta. Sen ansiosta he ovat saaneet eduskunnassa läpi monta naisia koskevaa lakia - tärkeimpänä avioliittolaki vuonna 1929. Sota-aikana eri puolueiden ja järjestöjen naiset yhdistivät voimansa isänmaan hyväksi, sen jälkeen perheiden hyvinvoinnin ja naisten tasa-arvon lisäämiseksi.  Ja edelleen yhteistyötä tarvitaan, nyt maailman paremmaksi muuttumiseen.
Pääosassa Naisliiton 110-vuotisjuhlakirjassa ovat naiset, valkoiset varikset ja helmikanat, jotka 110 vuotta sitten naisaatteen elähdyttäminä perustivat yli sata yhdistystä ympäri maan. Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen he ovat kokoontuneet kokouksiin ja seminaareihin, ottaneet kantaa ajankohtaisiin asioihin, vaikuttaneet päättäjiin ja osallistuneet kulttuuritapahtumiin. Ilman kukkahattutätejä ja helmikanoja suomalainen kulttuuri ei olisi yhtä elinvoimainen kuin nyt.

Naisliiton110-vuotisjuhlakirja on 300-sivuinen, pehmeäkantinen kirja, jossa on runsaasti aikalaiskuvia. 11 vuosikymmenen lisäksi kirja kertoo 22 naisen henkilötarinan ja osastojen historian. Kevennystä tuovat anekdootit, joista yksi alla.
Kirja maksaa 35 euroa, ja sitä voi tilata Suomalaisesta Naisliitosta, toimisto(at)suomalainennaisliitto.fi. Kirjaan voi tutustua ja sitä ostaa myös Hämeenlinnan yhdistyksen tapahtumissa ja lainata pääkirjastosta.

Anekdootti:
Helsingissä Sanomatalon vieressä on ollut vuodesta 2014 Suomen ensimmäisen naispuolisen filosofian tohtorin ja ammattitoimittajan, naiskagaali Tekla Hultinin nimikkoaukio. Aukio paljastettiin huhtikuussa 2014, jolloin Tekla Hultinin syntymästä oli 150 vuotta. Nimikkoaukion saaminen Naisliiton ensimmäiselle puheenjohtajalle vaati vuosien työn ja lukuisia anomuksia Helsingin kaupungin suunnittelulautakunnalle. Vuonna 2011 Minna-lehden päätoimittaja valittikin hankkeen jatkuvaa venymistä ja puhisi, että puhuva papukaijakin oli jo saanut nimikkopolun, mutta sitä ei kuulunut naisaktivistille, joka menetti puoleksi vuodeksi virkansa ja palkkansa uskallettuaan kirjoittaa brittilehteen venäläistämistoimista.
Iskulleen päätoimittaja oli saanut pohjaa selattuaan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisua Kaupungin nimet. Sieltä ilmeni, että Tapaninvainiossa on Papukaija Zagulan polku. Zagula oli lemmikkipapukaija, joka osasi viheltää, laulaa, kiroilla ja komentaa kartanon koiraa.

< Toukokuu 2018 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
30010203040506
07080910111213
14151617181920
21222324252627
28293031010203
04050607080910