Kuvagalleria


Finlandia-talon Helsinki-sali täyttyi lokakuun kolmantena lauantaina naisliittolaisista ja heidän ystävistään, jotka olivat tulleet eri puolilta Suomea juhlimaan 110 vuotta täyttävää liittoaan. – Kuva: Elisa Putti.


Naisliiton puheenjohtaja Leena Ruusuvuori muistutti 110-vuotisjuhlan tervehdyspuheessaan naisliittolaisia historian jättämästä valtavasta vastuusta edistää naisasia ja totesi, ettemme samanlaisiin saavutuksiin varmaankaan enää pysty. Toisaalta meitä on nyt paljon. Eikä yksin tarvitse taistella, koska meillä on kattojärjestöt Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Nytkis. Kuva: Elisa Putti.


Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari pohti Naisliiton 110-vuotisjuhlassa puheessaan myös pelkoa, mitä nuoret naiset tuntevat julkisilla paikoilla: –  Vaikka naiset ovat saavuttaneet lähes täydet oikeudet yhteiskunnassa, häneltä puuttuu oikeus tuntea täyttä turvallisuuden tunnetta. Pelkoa ei kenenkään nuoren eikä vanhemmankaan naisen tulisi tuntea kaduilla kulkiessaan, hän totesi ja piti päivän kuumaa aihetta, seksuaalisesta häirinnästä kertovaa #Me too -kampanjaa tervetulleena. –  Kuva: Elisa Putti.


Hiihtolegenda Siiri Rantanen on kertonut ensimmäisistä, omatekoisista sauvoista jo lahtelaisille, hämeenlinnalaisille ja jyväskyläläisille. Nyt niistä samoin kuin Siirin uskomattomasta sitkeydestä ja lahjakkuudesta kuuli koko juhlaväki. –  Kuva: Elisa Putti.


Naisten Ääni -verkkosivuilta poimittuja elämäkertavälähdyksiä kertoivat juhlayleisölle oikeustieteen ylioppilas Sofia Pohls (vas.) ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Maria Hukkamäki (oik.) sekä sanataiteilija Teija Anneli Jokipii. –  Kuva: Elisa Putti.  


Lausuja Tuula Salin nauratti juhlaväkeä naisten tittelikeskustelulla, joka 1920-luvulla täytti Naisten Ääni -lehden sivuja.  Kuva: Elisa Putti



Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet (vas.) muisteli juhlapuheessaan edeltäjäänsä kirjastoneuvos Helle Kannilaa, myös Naisliitossa vuosikymmeniä vahvasti vaikuttanutta naista. Vierellä Suomalaisen Naisliiton nykyinen puheenjohtaja Leena Ruusuvuori. –  Kuva: Elisa Putti.

 Hämeenlinnan naisliittolaiset Heli Nylander (vas.), Marja Miettinen, Kirsti Ikonen ja Heli Eskolin nauttivat juhlasta ja sen annista. - Kuva: Elisa Putti.


Neljä naista naapurimaasta Virosta oli tullut onnittelemaan 110-vuotiasta Naisliittoa. Vasemmalla Quin-Estonian puheenjohtaja Anne-Mari Rantamäe (vas.), Viron Naisliiton Tallinnan kerhon puheenjohtaja Ell Kiilman, Viron Naisliiton presidentti Siiri Oviir ja Viron Naisliiton jäsen Lia Tannbaum.  Kuva: Elisa Putti.


Lucas Cranach on maalannut Katariina von Boran muotokuvan.


Kirjailija Maija Paavilainen on selvittänyt liki 20 vuotta Katariina von Boran elämää. - Kuva: Maija Kauppinen.


Katariina von Bora kiinnosti hämeenlinnalaisia niin, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet Museo Skogsterin luentosaliin. Toiveita luennon uusimisesta tuli niin kymmenien ovelta käännytettyjen kuin museonkin taholta. - Kuva: Maija Kauppinen.


Suomen ja koko maailman ensimmäinen puolustusministeri Elisabeth Rehn puhui elokuun kolmantena torstaina naisten roolista rauhan ja oikeuden turvaajina. Luento kuului Museo Militarian vuoden 2017 luentosarjaan Tukijoukkoja ja taisteluita - naiset maanpuolustuksen toimijoina, jonka suojelina on ministeri Rehn, Luennon järjestivät Suomalaisen Naisliiton Hämeenlinnan yhdistys ja Museo MIlitaria.─ Kuva: Museo Militaria. 


Museo Militarian Tykkihalli täyttyi elokuun kolmantena torstaina, kun 138 naista ja miestä oli tullut kuulemaan lasikaton rikkojaa, ministeri Elisabeth Rehniä. Hänen puheenvuoronsa voi tiivistää lauseeseen: Rakennetaan yhdessä maailma, jossa jokaisella - myös naisella - on hyvä elää. ─ Kuva: Museo Militaria.


 Ennen luentoa ministeri Elisabeth Rehnillä ja luentotilaisuuden järjestäjillä oli antoisa juttutuokio. Emäntänä oli Museo Militarin johtaja Miia-Leena Tiili (toinen oik.). Hänen vieressään on Suomalaisen Naisliiton Hämeenlinnan yhdistyksen hallituksen jäsen Kirsti Ikonen, joka on ollut yhdistyksen edustajana luentosarjaa suunnitelleessa työryhmässä ja primus motor suunniteltaessa ministerin vierailua. Vasemmalla yhdistyksen puheenjohtaja Maija Kauppinen.


Suomalainen Naisliitto Porin Suomi-Areenalla

”Eihän köyhien lapset kouluun päässeet. Minä’ sain käydä muutaman lukukauden kiertokoulua, ja sitten olin tehtaassa, työtyöviikoilla päästiin päiväsaikaan neljäksi tunniksi kouluun. Onneksi oli sitten aikuisena kirjastoja ja työväenopistoja, että sai lisää tietoa.”

Tällä Naisten Ääni -verkkojulkaisusta poimitulla Miina Sillanpään sitaatilla alkoi Suomalaisen Naisliiton puheenvuoro Porin Suomi-Areenalla. 14. heinäkuuta. Sen teemana oli Kvinlig SISU - kas nainen, ja keskusteluun osallistuivat kansanedustajat Eva Biaudet (vas,), Saara-Sofia Sirén ja Maarit Feldt-Ranta, juontajat Henrika Nordin ja Marita Pohls, tarinoita kertovat Sofia Pohls, Teija Tuulikki Jokipii ja Maria Hukkamäki sekä laulaja Desireé Saarela.

Keskustelu, josta osa ruotsiksi, kesti runsaan tunnin. Kuulijat, joiden joukossa oli lisäkseni myös yhdistyksemme jäsenet Kirsti Pohjonen ja Arja Lankinen, kiittivät kuuluvin ablodein keskustelijoita ja toivoivat lopuksi Desireé Saarelalta vielä yhtä laulua naisen elämästä. - Kuva: Maija Kauppinen.




Kirjailija Maarit Tyrkkö vieraili 18. huhtikuuta 2017 Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, jossa hän kertoi uusimmasta kirjastaan Presidentti ja toimittaja. Esitystään hän elävoitti UKKsta kertovin kuva-, puhe- ja laulunäyttein sekä päiväkirjadokumentein.


Kaupunginkirjaston ala-aula ja portaat täyttyivät tiistaina 18.4.2017 presidentti Urho Kaleva Kekkosen ja toimittaja Maarit Tyrkön yhteisistä vuosista 1970-luvun lopulla.


Maarit Tyrkön toi Hämeenlinnaan – ja sieltä myös vei pois – turvallinen, tuttu mies, UKK:n autonkuljettaja  Taisto Kitula.




Suomalaisen Naisliiton Hämeenlinnan yhdistyksellä on tapana kuulla vuosikokouksensa jälkeen jonkun jäsenensä kertovan työstään. Tänä vuonna vuorossa oli Mira Arkko, Turun yliopistosta valmistunut taidehistorioitsija (kuvassa keskellä), joka kertoi monipuolisesta ja kiinnostavasta työstään Hämeenlinnan taidemuseossa. Vierellä Cafe Laurellin kabinetissa Liisa Helamaa (vas.), Miina Vuorela, Ritva Karisalo ja Leena Rönkkö. – Kuva: Maija Kauppinen.


Suomalaisen Naisliiton Hämeenlinnan yhdistyksen, Hämeenlinnan Zonta-naisten ja Hämeenlinnan Seudun liike- ja virkanaisten järjestämään vaalipaneeliin 23.3. Wetterhoffin Wanhassa kutomossa osallistui kahdeksan puolueen kuntavaaliehdokkaat: Tuomas Ali-Hokkala, Piraattipuolue, Irja Appelroth, Sosiaalidemokraatit, Riikka Helenius, Keskusta, Heli Nylander, Kristillisdemokraatit, Airi Raitaranta, Vihreät, Lulu Ranne, Perussuomalaiset, Sari Rautio, Kokoomus ja Irma Taavela, Vasemmistoliitto. - Kuva: Maija Kauppinen. 


Hämeenlinnan kuntavaaliehdokkaita haastattelivat Wetterhoffin Wanhassa kutomossa kokeneet politiikan toimittajat Kirsti Pohjonen (vas) ja Pirkko Keskinen. - Kuva: Maija Kauppinen.


Yli 50 naista ja muutama mieskin kuuntelivat Wetterhoffin Wanhassa kutomossa tarkkaavaisesti, miten kuntavaaliehdokkaat aikovat valituiksi tultuaan tehdä Hämeenlinnaa paremmaksi paikaksi asua. - Kuva: Maija Kauppinen.


Raatihuoneen upea juhlasali täyttyi keskiviikkona 8. maaliskuuta naisista ja muutamasta miehestäkin, jotka olivat tulleet juhlimaan Naistenpäivää ja 90 vuotta täyttävää kansalaisopistoaan. - Kuva: Marjatta Hinkkala. 


Raatihuoneen Naistenpäivän juhlan avasi Vanajaveden Opiston tanssiryhmä opettajansa Tuija Telén-Setälän johdolla. - Kuva: Marjatta Hinkkala. 

Hämeenlinnan kaupungin tervehdyksen toi Raatihuoneen Naistenpäivän juhlaan palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko. - Kuva: Marjatta Hinkkala. 

Vanajaveden Opiston rehtori Outi Itäluoma toivotti vieraat tervetulleiksi opistonsa 90-vuotisjuhlaan, jota vietettiin Naistenpäivänä ensin Raatihuoneen juhlasalissa, sitten Raatikellarissa. - Kuva: Marjatta Hinkkala.

Hämeenlinnan ykkösnaisilla Päivi Raukolla (vas.), Sari Myllykankaalla ja Sari Rautiolla oli hymy herkässä Naistenpäivän juhlassa Raatihuoneella. - Kuva: Marjattaa Hinkkala.

Naistenpäivän viestikapulan luovutti Raatihuoneen Naistenpäivän juhlassa Hämeenlinnan Naisliiton puheenjohtaja Maija Kauppinen (vas.) Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistykselle, joka lupautui järjestämään vuoden 2018 Naistenpäivätilaisuuden. Kapulan vastaanottivat Sotilaskotiyhdistyksen puolesta pj Liisa Suolammi (vas.), tj. Kirsi Heikkilä ja toimistonhoitaja Raili Vuorinen. - Kuva: Marjatta Hinkkala.

Vanajaveden Opiston Havina-kuoro johtajansa Jani Laaksosen johdolla päätti Naistenpäivän juhlan Nina Rotan sävellykseen Kun aika on. - Kuva: Marjatta Hinkkala. 


Vanajaveden Opiston apulaisrehtori Kari Koski toivotti naiset tervetulleiksi Naistenpäivän juhlan jälkimaininkeihin Raatikellariin. - Kuva: Marjatta Hinkkala. 

Lausuja Tuula Salin riemastutti juhlaväkeä kysymällä, voiko rouva olla rouva vaikka ei ole rouva. Juttukumppanina runoilija Aino Krohn. - Kuva: Marjatta Hinkkala

Raatikellarin emäntä Pirjo Päivärinta tarjosi juhlaväelle suolaisia ja makeita hämäläisherkkuja. Niitä ottamassa esitelmöitsijät professori Liisa Tainio (vas.) ja sanataideohjaaja Päivi Haanpää vierellään Naisliiton kunniapuheenjohtaja Terttu von Weissenberg ja tamperelainen naisasia-aktivisti Eva Hänninen-Salmelin, Heidän takanaan naisliittolainen Heli Nylander. - Kuva: Marjatta Hinkkala. 

Naisliittolaiset Maire Rissanen, Kirsti Ikonen ja Marja Miettinen nauttivat Raatikellarissa juhlajuomasta ja toistensa seurasta. - Kuva: Marjatta Hinkkala.

 

Minnan salongin vuoden 2017 ensimmäisenä kirjana oli Riitta Jalosen kehuttu Kirkkaus. Siitä keskusteli intensiivisesti helmikuun 9. päivänä 2017 Visamäessä Terttu von Weissenbergin kotona 14 salonkilaista. Vieraana oli itse kirjailija, Riitta Jalonen, joka kertoi kirjansa synnystä ja sen päähenkilön, uusiseelantilaisen Janet Framen elämän merkillisistä yhtymäkohdista omaan elämäänsä. ”Paras lukupiiri-ilta, missä olen ollut”, kiitteli lahtelainen Tuulikki Ritvanen, Kirkkaudesta viime Minnaan arvostelun kirjoittanut. Muut yhtyivät kiitoksiin. - Kuva: Tuulikki Ritvanen. 



Äidin kieli - mitä välii kiinnosti Hämeenlinnan naisliittolaisia, joita peräti 11 osallistui Kaisaniemen ajankohtaisseminaariin helmikuun 4. päivänä 2017. Mukana olivat Kirsti Ikonen (vas.), Heli Eskolin, Leena Rönkkö, Raija Lindén,Riitta von Weissenberg-Hartiala (Helsingin yhdistys), Marja Miettinen, Heli Nylander, Elina Eskolin-Lampinen ja Terttu von Weissenberg. Kuvasta puuttuvat Kirsti Pohjonen, Maija Kauppinen ja Anneli Mäkinen, seminaarin juontaja. Kaikkiaan seminaariin osallistui 110 naista. - Kuva: Maija Kauppinen.


Naiskeksijäilta 1.2. 2017 Skogsterin luentosalissa oli menestys: yli 40 kuulijaa, heidän joukossa 
myös museon johtaja Tuulia Tuomi (edessä oikealla). - Kuva: Maija Kauppinen. 


 Kehittämääni Relaxbirth-menetelmää testattiin vuonna 2009 Hämeenlinnassa, Eija Pessinen 
 kertoi Naiskeksijäillassa 1.2.2017. Takana Maila Hakala. - Kuva: Maija Kauppinen. 


 Anne Mari Rantamäe kiitteli Naiskeksijäillassa 1.2.2017 suomalaisia sisaria, joiden ansiosta myös 
 virolaiset naiskeksijät ”keksittiin”. - Kuva: Maija Kauppinen. 


Hanna Sissala (vas.) ja Annukka Pakarinen Naiskeksijäillassa 1.2.2017, heidän takanaan sisarusten 
Annukan ja nyhtökauran keksijän Reeta Kivelän äiti.  - Kuva: Maija Kauppinen.


Naiskeksijäillan 1.2.2017 juonsi Hamkin strategiapäällikkö Mervi Friman, naisliittolainen hänkin. - 
Kuva: Maija Kauppinen. 

Naisten Aäni -iltana syyskuussa 2016 Militarian tykkihalli täyttyi naisista ja miehistä, jotka olivat tulleet kuulemaan legendaarisia naisia ja heitä haastattelevia. Etutivissä Terttu Häkkinen, Helvi Frick (vas.), Tuulikki Ritvanen, Siiri Rantanen, Kristiina Kostia ja Ilmi Marttinen. - Kuva; Elisa Putti.

Terttu Häkkinen (vas.) haastatteli 98-vuotiasta Helvi Frickiä Militarian Naisten Ääni -illassasyyskuussa 2016 .Hän on myös  kirjoittanut Helvin elämäntarinan Naisten Äänen verkkosivuille. - Kuva: Elisa Putti.

”Kun aloitin Sirkka Nukarin elämäkertakirjan teon, sain häneltä matkalaukullisen materiaalia”, Tuula Heinänen kertoi Militariassa syyskuussa 2016. Taustalla Sirkus Mattila, Naisten Ääni -tilaisuuden ”Kello-Kalle”. - Kuva: Elisa Putti.

Kristiina Kostia (vas.) ja Helena Marttinen ovat yhteistoimin kirjoittaneet äitinsä Ilmi Marttisen elämänkerran, josta he kertoivat Militariassa syyskuussa 2016. - Kuva: Elisa Putti.

Terttu von Weissenberg kertoi Militarian Naisten Ääni illassa 2016 osallistuneensa vuonna 1985 matonkudonnan ME-kilpailuun ja päässeensä Guinnesin ennätyskirjaan. - Kuva: Elisa Putti.

”Minut on tehty isästä ja äidistä”, Siiri Rantanen vastasi Militarian Naisten Ääni -illassa syyskuussa 2016 haastattelijansa Tuulikki Ritvasen kysymykseen, onko Siiri tehty muiden pienten tyttöjen tapaan sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista… - Kuva: Elisa Putti.

. ”Hyvä elämäkerturi ei kersku, mutta ei myöskään nolaa itseään”, Päivi Haanpää tiivisti Militarian  Naisten Ääni -illassa syyskuussa 2016 kirjoittajan tyylin. - Kuva: Elisa Putti.

Yrjö Hauskalan evergreenit herättivät Militarian Naisten Ääni -illan kuulijoissa musiikillisia muistoja syyskuussa 2016. - Kuva: Elisa Putti.

Tykkihallin lottakanttiini on sulkeutunut ja sen emännät päässeet nauttimaan Naisten Ääni -illan puheannista syyskuussa 2016. - Kuva: Elisa Putti.  

Hämeenlinnan pääkirjaston kirjastotori täytti elokuun kolmantena tiistaina 2016 Vesi vanhin voitehista -tapahtuman kiinnostuneista. Illan aloitti viihdekuoro Cantitores veden siivittämillä lauluilla.- Kuva: Hanna Kaisti.

Vanajavesisäätiön pääsihteeri Sanni Manninen Johansen kertoi elokuussa 2016 Vesi vanhin voitehista -illassa, miten vesi voitelee kaikkia aistejamme. - Kuva: Hanna Kaisti.

Marraskuussa 2015 Hämeenlinnan naisliittolaiset vierailivat Hämeen ammattikorkeakoulussa, Hamkissa. Illan emäntänä oli Hamkin strategiapäällikkö Mervi Friman, joka esitteli 3 000 oppilaan koulunsa ja sen monimuotoista toimintaa. Koulutuspäällikkö Juha Laurikainen kertoi muotoilun koulutusohjelmasta, opiskelijoiden puheenvuoron käyttivät Taru Mäenpää ja Leena Hyttinen. Lopuksi tutustuttiin Hamkin muotoilijoiden vaate-, kenkä- ja lasinäyttelyyn ja kurkistettiin työpajoihin. Kuvassa Leena Hyttinen (etualalla) esittelee naisliittolaisille vaate- ja kenkävitriiniä, takana vasemmalla Mervi Friman. - Kuva: Maija Kauppinen.

Hämeenlinnan yhdistyksessä alkoi syksyllä 2015 lukupiiri, Minnan salonki. Monesta lukupiiristä se poikkeaa siinä, että se kokoontuu jäsenten kodeissa ja on maksullinen. Illan emäntä valitsee kirjan, jonka alustaa keskustelun pohjaksi, tarjoaa kahvin kera nisun (vain yhtä lajia) ja tilittää kahvirahan yhdistykselle. Ensimmäinen salonkikokoontuminen oli lokakuussa, jolloin kohdekirjana oli Riina Katajavuoren Wenla Männistö, toisen kerran kokoonnuttiin marraskuussa keskustelemaan Pauliina Rauhalan Taivaslaulusta. Lukupiirin aluksi juodaan aina kuppi kahvia tai teetä, sillä Naisten Äänen päätoimittajan Maikki Fribergin sanoin ”ei jaksa laulaa, ellei ensin kasta kaulaa”.Kuvassa lukupiiriläiset Heli Eskolinin salongissa marraskuussa 2015. – Kuva: Pentti Repo

Syyskuussa 2015 Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisali pullisteli, kun 69 naista ja miestä tuli kuulemaan, mikä on Suomalaisen Naisliiton Naisten ääni –verkkojulkaisuhanke ja miten pienoiselämäkertoja kirjoitetaan. Pääjohdattelijana toimi kirjailija, luovan kirjoittamisen opettaja Taija Tuominen (kuvassa etualalla) apunaan aforistikko Hilja Mörssäri ja kirjoittamisen opettaja Tuula Salin, joka vetää Vanajaveden Opiston Pieniä elämäntarinoita kurssia. Illan suosiosta kertoo sekin, että kursseille tulijoita oli niin paljon että Opisto järjesti sille rinnakkaiskurssin. - Kuva: Maija Kauppinen.


Huhtikuussa 2015 Hämeenlinnan naisliittolaiset järjestivät eduskuntavaalien edellä Wetterhofin Wanhassa kutomossa vaalipaneelin, johon kutsuivat seitsemän puolueen naisykkösehdokkaat: Teija Arvidsson (KD), Tarja Filatov (SDP), Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihre.), Marjatta Rahkio (kesk.), Lulu Ranne (PS), Sari Rautio (kok.) ja Irma Taavela (vas.).- Kuva: Maija Kauppinen.


Hämeenlinnan Naisliitto paikkasi 2014 talouttaan muiden yhdistysten tavoin arpajaisilla. Kuvassa yhdistyksen varapuheenjohtaja Heli Eskolin vierellään onnetar, yhdistyksen hallituksen jäsen Arja Lankinen. - Kuva: Maija Kauppinen.

Suomalaisen Naisliiton vuoden 2013 syyskokouksessa, joka pidettiin Hämeenlinnassa, valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Oulun Kirsti Ojala (oik.). Vierellä neljä vuotta liittoa luotsannut Maija Kauppinen, Hämeenlinnan osaston (nyk. yhdistyksen) puheenjohtaja.


Hämeenlinnan Minna Canth –seminaarin 2013 teemana oli Kulttuuria globaalisti ja lokaalisti. Hämeenlinnalainen naisliittolainen Ritva Rysä seuraa, kun Sibelius-seuran puheenjohtaja Erkki Korhonen ja sihteeri Mervi Friman viimeistelevät Sibelius-aiheista näyttelyä. Seminaariin osallistui 90 naista eri puolilta Suomea. - Kuva: Maija Kauppinen.


MC-seminaariyleisö tutustumassa Verkatehtaaseen Lotta Västilän opastuksella MC-seminaarissa 2013. - Kuva: Maija Kauppinen..


Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen avasi Hämeenlinnan MC-seminaarin  2013 puhumalla kulttuurin parantavasta voimasta.


Hämeenlinnan MC-seminaarissa 2013 kuvataiteilija Tuula Lehtinen kertoi kauneuden ongelmista, pianisti Erkki Korhonen Sibeliuksen merkityksestä Hämeenlinnalle.- Kuva: Maija Kauppinen.


Rehtori Tiina Rosenberg hämmensi Hämeenlinnan MC-seminaarissa 2013 kuulijansa räväkällä puheellaan feministisestä kulttuurista. - Kuva: Maija Kauppinen.


Hämeenlinnan MC-seminaari-iltaa 2013 vietettiin Verka ja sarka –ravintolassa. Lausuntataiteilija Anita Ojanen kertoi, miten läskeistä päästään manaamalla eroon. - Kuva: Maija Kauppinen.

MC-seminaarin 2013 illanvietossa oli myös hattuhuutokauppa. Taitavana meklarina toimi Hämeenlinnan osaston jäsen Kirsti Ikonen.- Kuva: Maija Kauppinen.


< Joulukuu 2017 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
27282930010203
04050607080910
11121314151617
18192021222324
25262728293031
01020304050607